30.9.2012

Sitä ja tätä

Taas vaihteeksi parista asiasta märinää työpaikalta menneeltä viikolta...

Välillä mietityttää, että mitenkähän vaikeaa se on joillekin suunnitella etukäteen tekemisiään? Joudumme työssämme tekemään kaikenlaisia asioita. Osa on aika spesiaaleja juttuja, joita tulee harvoin vastaan, osa taas sellaisia vakiojuttuja, joista on varsin hyvin tiedossa ne kaikki asiat mitä homman valmiiksi saamiseen tarvitaan.

Perjantaina projektiääliö tulee luokseni ja alkaa voivotella sitä, että on unohtanut tehdä yhden aika vakiojutun, jonka johdosta kohta alkaa olla paskat housussa. Ja arvata saattoi, että kenen työpöydälle se tämäkin paska lopulta laskeutui tehtäväksi.

Jos tämä ***tun idiootti projektiääliö osaisi tehdä edes vaikka yksinkertaisen Excel-taulukon (jota hän tietenkin naputtelisi kaksisormijärjestelmällä kokonaisen työpäivän), johon olisi laitettu nämä kaikki tarvittavat työvaiheet allekain kunkin työn kohdalta, niin ehkä hän saattaisi tätä taulukkoa aina silloin tällöin vilkuilemalla pysyä kärryillä siitä, että mitkä kaikki työt ovat vielä tekemättä ja mitä kaikkea vielä tarvitaan tehdä. Varsinkin näiden vakiotöiden kohdalla tämä olisi kätevää, kun kerran taulukon tehtyään sitä voisi pienin muutoksin käyttää aina uudestaan samantyylisten tehtävien kohdalla.

Mutta ei! Samalla Perse Edellä Mäntyyn -tavalla hoidetaan töitä aivan kuten on tehty jo viimeiset lähes parikymmentä vuotta. Pitäisi joku kerta ihan vittuilumielessä käydä ostamassa kaupasta vaippapaketti ja jättää se projektiääliön työpöydälle kera lappusen, jossa teksti: "Ole hyvä! Sinulla tuntuu olevan usein tarvetta näille".

Ja se toinen juttu, josta pitää hieman avautua, on puhelinkäyttäytyminen. Yhtenä päivänä piti soitella asiakkaan edustajalle, heillä oli kuulemma jotakin epäselvyyttä erinäisissä asioissa. Soitin ja kysyin asiasta, linjan toisesta päästä kuuluu jotain epämääräistä mutinaa jostain ongelmasta. Välillä puheesta ei meinannut saada ollenkaan selvää (missä lie perseessään pyörittänyt sitä puhelintaan) ja välillä taas piti arvailla, että puhuukohan se minulle vai jollekin toiselle siellä toisessa päässä. No, jotakin sain selvää ja sanoin hoitavani asiaa eteenpäin.

Tein asian eteen tunnin töitä ja laitoin lisäselvityksiä eteenpäin sähköpostilla. Parin tunnin päästä tämä kyseinen mutisija soittaa ja kysyy, että näilläkö pitäisi pärjätä. Esitän hieman lisää kysymyksiä ja lopulta selviää, että olisi pitänyt vielä parin muunkin asian kohdalta tehdä tarkentavia selvityksiä. Ehkäpä tämäkin asia olisi tullut kerralla selväksi, jos SAATANAN TAULAPÄÄ PUHUISIT SIIHEN PUHELIMEEN SELVÄSTI JA ET MOLOTTAISI VÄLISSÄ MUILLE HENKILÖILLE! Seuraavalla kerralla jos tämä kyseinen idiootti molopää soittaa minulle, niin puhelun aikana saattaa esiintyä "teknisiä ongelmia ja pätkivyyttä", joiden johdosta sanoja jää välistä pois. Siinäpähän ottaakoon viestistä selvää.

Tulevaa työviikkoa innolla odottaen...

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Oletko muuten harkinnut maisenmanvaihdosta vakavasti? En ole alan asiantuntija, mutta kuvittelisin osaaville tyypeille löytyvän töitä muualtakin. Laittele nyt Linkedin-profiilisi kuntoon selkeällä kuvauksella osaamisestasi ja ala lähettelee CV:täsi niihin rekryfirmoihin, joiden tiedät välittävän alasi työpaikkoja.

Lisäksi katso jostain Baronasta tai Monsterista tms. minkälaisille osaajille on töitä ja sitten alat vapaa-ajallasi opettelee just niitä jutskia alaasi liittyen.

Voin toki olla tässä hakoteilläkin, mutta noilla lähtisin itse liikenteeseen. Elämänlaatusi ei ainakaan parannu jatkamalla duunia paikassa, mikä vain risoo.

Urpo Turpo kirjoitti...

Oletko muuten harkinnut maisenmanvaihdosta vakavasti?

Kyllä. Olen oikeastaan jo viimeiset pari vuotta seurannut aktiivisesti oman alani työpaikkatarjontaa ja työpaikkavaihteja ja -hakuja on tallennettu vähän sinne ja tänne. Toiveissa olisi, että saisin töitä opiskelupaikkakunnaltani ja pääsisin tältä nykyiseltä paikkakunnalta pois, mutta se ei vain ole niin helppoa. Tuota Linkediniä voisi tietysti kokeilla huvikseen ja katsoa onko siitä mitään hyötyä. Saisipahan ainakin pientä näkyvyyttä osaamisellensa.

Anonyymi kirjoitti...

Linkedin-profiili kannattaa updeitata, jos haluaa kasvattaa mahdollisuuksiaan työllistymisen suhteen. Jopa tiedän ihmisiä, jotka ovat työllistyneet uuteen paikkaan sitä kautta.

Sinne on tärkeää laittaa lyhyesti ja kauniisti, missä on ollut, mitä tehnyt ja muutama skills-sana kohdennetusti niin, että esim. jos osaa javaa, niin sitten laittaa sen sinne. Tai jos on projektiääliö, niin sitten laittaa sen sinne.

Pyydät sitten kaikki tuntemasi ja joskus kohtaamasi tyypit sinne tutuiksi. Asiakkaat varsinkin. Työkavereista on helppo aloittaa.

Urpo Turpo kirjoitti...

Pyydät sitten kaikki tuntemasi ja joskus kohtaamasi tyypit sinne tutuiksi. Asiakkaat varsinkin. Työkavereista on helppo aloittaa.

Ja minä kun juuri noiden takia (asiakkaat ja työkaverit) haluaisin vaihtaa koko työpaikkaa...

Anonyymi kirjoitti...

No mutta se pitääkin tehdä etukäteen:) Imagon luomisen kannalta. Kuka rekrytoija innostuu ottamaan yhteyttä sellaiseen henkilöön, jolla on vaan alle 10 henkeä linkedinissä yhteyksinä. Todennäköisesti harvempi. Sen takia se Linkedin-profiilin pitää päivittää ajantasalle. Siihen kuuluu se, että sinne otetaan yhteyksiin myös nekin ihmiset, jotka eivät ole parhaita kavereita. Ei se mikään naamakirja ole. Se on verkostoitumis-työkalu, jota käyttää rekrytoinnin ammattilaiset kandidaattien etsimiseen.

Sinne vaan kuvat ja speksit kohdilleen, jos haluat parantaa mahdollisuuksiasi työnsaannissa.

Urpo Turpo kirjoitti...

Siihen kuuluu se, että sinne otetaan yhteyksiin myös nekin ihmiset, jotka eivät ole parhaita kavereita.

*LÄPS* *facepalm*

Nojaa... Taidan olla aika "kalkkis" näiden asioiden suhteen. Itse saattaisin ajatella, että ottaisin Linkedinissä yhteyttä vain sellaisiin henkilöihin, joita itse voisin oikeasti suositella tai kertoa heistä jotakin positiivista. Työpaikallani tällaisia henkilöitä on ehkä yhden käsin sormilla laskettava määrä, melko suuri osa heistä kun on kuitenkin harmaata massaa, joista ei ole juuri juuta ja jaata kummempaa sanottavaa. Ja asiakkaatkin, ehkä yksi tai kaksi henkilöä, loput on mitä on.

Anonyymi kirjoitti...

Juu - toi on se yleinen harhaluulo Linkedinistä. Homma ei mene suinkaan niin.

Nimenomaan siellä määrä korvaa laadun. Sopiva määrä kandidaatteja (100+-30) viestittää perusrekrytoijille, että kyseessä on suht.normi tapaus yleisesti ottaen.

Itsekin annan suositteluja spontaanisti vain niille, jotka niitä suositteluja ansaitsee ja ne on laskettavissa yhden käden sormin jokaisesta työpaikastani. Fiksuimmat ja uraorientoiduimmat tapaukset pyytää rohkeasti niitä suositteluja muilta ihan spontaanisti ilman liikaa arkailuja sen suhteen, että a) ansaitseeko niitä oikeasti b) haluaako ko. suosittelija sitä edes tehdä. Se on vähän kepillä jään kokeilemista koko touhu. Itsekään en kehtaa kieltäytyä, jos joku pyytää. Keksin sitten jotain ympäripyöreää, jos ei ole mitään hyvää sanottavaa.

Samoin niitä kontakteja kannattaa pyytää, vaikka ei tuntisi ko. henkilöä edes niin hyvin.

Työnhaku on ihan kokopäivä työtä, jos haluaa päästä oikeasti hyviin paikkoihin töihin ja itselleen parhaiten sopiviin hommiin. Unohda mollit ja lehdet, käytä luovempia reittejä. Lähetä avoimia hakemuksia niihin paikkoihin jotka kiinnostaa. Keinoja on monia.

Urpo Turpo kirjoitti...

Homma ei mene suinkaan niin. Nimenomaan siellä määrä korvaa laadun.

*LÄPSLÄPS* *double facepalm*

Eipä taida sitten tuostakaan sivustosta olla minulle juuri mitään iloa, jos touhu on tuollaista.