Tylsyys

Tänään luonani kävi piipahtamassa toinen vanha tuttuni, tylsyys. Tikkuisesti käynnistyneen aamun ja normityöpäivän jälkeen asunnolle palattuani tylsyys iski aika lailla välittömästi. Pesin yhden koneellisen pyykkiä ja taittelin kuivamassa olleet takaisin kaappiin, jonka jälkeen söin lautasellisen hernekeittoa (oi sitä makujen sinfoniaa). Seuraavaksi selasin uutisotsikot läpi, jonka jälkeen pyörittelin vähän peukaloita miettiessä sopivaa tekemistä. Olisi ollut katsottavana joku elokuva tai yhtä TV-sarjaa. Kumpikaan ei oikein napannut, niin katselin hieman olisiko ohjelmointipuolella mitään innostavaa tekemistä. Yksi juttu oli mitä mietiskelin jo päivällä töissä mutta lopulta sekään ei oikein napannut.

Ohjelmoinnista puheenollen, viikonloppuna ohjelmoin ties monennenko kerran yhden hommelin uuteen ympäristöön. Minulla oli jo ihan osittain toimiva systeemi valmiina, joka toimi perusytimeltään halutusti. Sen sijaan jälleen kerran kompastuskivenä tuli vastaan käyttöliittymän tekeminen ja yhdistäminen tähän malliin. Melkein projektissa kuin projektissa kaikki kaatuu aina tuohon samaan vitutusta tuottavaan vaiheeseen. Ja yhteen toiseenkin eli tietojen säilyttämiseen/varastointiin. Kun amatööriohjelmoijana en osaa/tiedä riittävästi tekniikoista, niin kaikki pitäisi opetella kantapään kautta kokeilemalla ja netistä ohjeita/vinkkejä etsimällä. Lopulta hommat kaatuu siihen yleiseen vitutukseen ja lyön rukkaset naulaan.

Tuosta se oikeastaan sai taas alkunsa koko uudelleenohjelmointihomma. Kun olen puuhastellut jonkin verran Excelillä, niin aloin sitten tarkemmin miettiä, että löytyykö sieltä tarvittavat palikat tuon ketutusta aiheuttaneen ohjelman toteuttamiseen. Ja kyllähän ne lopulta kaikki siellä olivat, vähän sivujen latausta netistä, tietojen parsimista niiltä sivuilta ja lopulta tietojen kirjoitus taulukkoon. Koodasin hommaa työpäivän verran ja sitten minulla olikin käytössä juuri sitä mitä olinkin halunnut. Eniten tuosta hommasta jäi kaivelemaan vain se, että miksen minä idiootti tajunnut tehdä sitä Excelillä jo aikaisemmin. Nyt ei tarvinnut uhrata pätkääkään aikaa turhaan koodaamiseen mm. tietojen säilyttäminen ja tulosten esittäminen (nyt tiedot pysyvät nätisti taulukoissa) sekä käyttöliittymän tekeminen ja sen asetuksien tallentaminen (nyt vain yksi nappi taulukossa). Lisäboonuksena entiseen verrattuna sain vielä yhden oivalluksen, jonka ansiosta sain vähennettyä turhia vaiheita tietojen käsittelykoodissa. Ja mikä parasta, koodi pysyy samassa matkassa tietoja sisältävän taulukon kanssa ja sitä voi tarvittaessa korjailla helposti ilman, että ohjelmasta tarvitsisi nussia uusiksi minkään valtakunnan asennuspakettia.

Näköjään taas vanha konsti oli parempi kuin pussillinen uusia. Täytyykin tulevaisuudessa aina ensin miettiä tarkasti, että voiko homman tehdä taulukkolaskentaohjelmalla ja jos voi, niin heittää "oikeat" ohjelmointikielet hevonvittuun ja tekee asiat helposti ja yksinkertaisesti.

Noh, näköjään tuli taas kirjoitettua ihan jostain muusta kuin mitä alku antoi ymmärtää mutta olkoon. Tulipahan väistettyä hieman tylsyyttä tätä kirjoitellessa.

Vieraassa sängyssä

Viikolla nukuin (tai paremminkin yritin nukkua) erinäisistä syistä johtuen minulle vieraassa sängyssä. Meni koko touhu sellaiseksi pyörimiseksi ja painimiseksi, ettei varsinaisesta nukkumisesta voi oikein puhua. En osaa nukkua vieraissa paikoissa juuri ollenkaan. Hyvässä tapauksessa saan nukuttua ehkä sen viitisen tuntia mutta normi on alle sen. Saatan nukahtaa ihan nopeastikin sänkyyn menon jälkeen mutta saatan herätä yöllä joskus kahden kolmen aikaan ilman mitään erityisempää syytä. Sen jälkeen on sitten turha kuvitellakaan saavansa enää unen päästä kiinni.

Muistan hyvin ensimmäisen yön, kun olin muuttanut tähän nykyiseen asuntooni. Vaikka olin käynyt asunnossa muuttopuuhien takia useampana päivänä ja näin asunto oli tullut minulle tutuksi, niin siltikään en tuona ensimmäisenä yönä saanut nukutuksi. Muistan kuunnelleeni yöllä valvoessa jääkaapin hurinaa. Silloin se tuntui niin kovaääniseltä mutta siihenkin on jo tottunut. Nopeasti tuo uutuuden outous kuitenkin hävisi ja nukkuminen alkoi olla parempaa.

Ja nyt kun palasin tuolta matkalta, niin ai että se oli mukava seuraavana iltana käydä omaan tuttuun sänkyyn. Parina seuraavana yönä nukuinkin sitten tavallista pitempään pois näitä univelkoja.

Omassa luolassa

Toisten blogeja lukiessa eksyin lukemaan juttua miesluolista. Jutusta pisti silmään seuraava pätkä:

Myös kotien huonejärjestys piirrettiin uusiksi: nykykodissa keittiön ja kylpyhuoneen jälkeen tulee makuuhuone, sitten olohuone, sen jälkeen tarvittava määrä lastenhuoneita ja niiden jälkeen sauna, kodinhoitohuone ja työhuone. Vasta kun nämä tarpeet on tyydytetty, mies voi alkaa puhua omasta huoneestaan.

Hymähdytti tuo huoneiden järjestys, kun olen joskus mietiskellyt oman talon pohjapiirustusta. Sivuhuomautuksena tähän, että haaveissa olisi joskus asua ihan oman pään mukaan tehdyssä torpassa, joka on kaukana muista asumuksista. Niin, tuosta huonejärjestyksetä... Kerran hahmottelin huvikseni paperille sitä taloni pohjapiirrosta. Ensimmäisenä paperille piirtyi sellainen autotallin/harrastetilan kaltainen tila, jossa voisi pitää vekottimiaan ja se olisi samalla myös sellainen paja, jossa voisi työkaluillaan rakennella ja puuhastella kaikenlaista. Seuraavaksi hahmottelin varastohuonetta, johon tulisi vain hyllyjä. Siellä voisi pitää kaikkea roinaa, jota ei aina tarvitse olla esillä käden ulottuvilla, mutta jolla olisi hyvä olla jonkinlainen sälilytyspaikka. Varastotilan kaveriksi mietiskelin ja hahmottelin jonkinlaista teknistä tilaa, johon keskitettäisiin kaikki talotekniikka (sähkö/LVI/yms). Kolmantena kohteena luonnostelin keittiötä, kodinhoitohuonetta, pesuhuonetta ja saunaa. Viimeisenä tulivat olohuone, työhuone ja makuuhuone.

Tuo hahmotelma oli hyvin alkukantainen ja ei siitä mikään paras tullut. Mutta lähinnä sellaista alkua kuitenkin ja vähän hahmotelmaa siitä, että minkälainen se toimiva huonejärjestys olisi minun ajatusmaailmassa. Hieman eri järjestysessä tuli nuo minun huoneet mitä tuossa jutussa. Kertoneeko se taas sitten jotain omaa kieltään minusta. Tuosta järjestyksestä voisi vetää sellaisia johtopäätöksiä, että minulle tärkeitä asioita kodissa on "puuhanurkkaus" ja asioiden pysyminen järjestyksessä. Itseäni ihmetyttää tuossa muiden järjestyksessä tuo makuuhuoneen tuleminen kolmantena. Minulle makuuhuone on lähinnä vain huone nukkumista varten. Jos joskus rakentaisin sen oman talon, niin makuuhuoneeseen ei tulisi juuri mitään muuta kuin sänky, säilytystilat vaatteille ja ehkä joku nojatuoli tai sellainen ja sekin lähinnä vain siksi, että sen päälle saisi heittää vaatteet. Mitä olen erilaisissa asunnoissa asunut, niin tähän mennessä kaikissa makuuhuoneissa on aina ollut jotakin muuta huonekalua ja tavaraa. Tämä ylimääräinen "sisustus" on tehnyt sitten huoneista aina jotenkin levottoman oloisen lepäämiseen. Tiedä sitten miten levollista se olisi nukkua sellaisessa yksinkertaisesti kalustetussa huoneessa missä ei olisi mitään häiriötekijöitä.

Mutta parempaa aikaa ja omaa taloa odotellessa jatkan asumista kompromissien keskellä tässä kopissa...

Lipsuu

Vanha tuttavani yksinäisyys pistäytyi taas kylässä ja kävi läpsimässä poskille. Tämä viikko ja erityisesti tämä loppupuoli on jotenkin ollut rassaava. Töissä päivät ovat olleet sitä samaa mutta nyt on illallakin alkanut tympäistä urakalla. Iltaisin ei ole ollut nyt pahemmin mitään järkevää tekemistä/puuhailua, joka pitäisi ajatukset muualla, niin tämä yksinäinen olotila nostaa sitten päätään. Normaalisti tulee käytyä joka ilta suihkussa mutta eilen illalla oli jo niin vetämätön olo, että jäi suihkukin välistä. Katselin vain illalla tylsyyttä poistaakseni tuubista sekalaisia videoita kunnes kello alkoi olla nukkumaanmenoajankohdassa. Kävin pesemässä vain hampaat ja kömmin sitten peiton alle nukkumaan. Viime aikoina tuo peiton alle kömpiminen on ollut se päivän kohokohta. Saa käpertyä peiton alle lämpimään ja lopulta nukkumatti vie tajun ja mieli saa levätä eikä tarvitse ajatella ikäviä.

Marraskuun lyhyet

Töissä on taas ketutus nostanut enemmän päätään. Kun projektissa alkaa olla päällä sellainen kriittinen vaihe, niin vasta nyt asiakas (=Luonnonraiskaaja) herää talviuniltaan ja alkaa kommentoida tekeleitä vaikka siihen olisi ollut aikaa. Luonnollisestihan nämä myöhässä tulevat muutokset sitten vaikuttaa minun töihin eli hommat alkavat taas kusta, kun pitää palata muuttelemaan vanhoja ja en pääse etenemään toisissa asioissa. On se joillekin niin SAATANAN VAIKEAA OLLA AJOISSA LIIKKELLÄ!!! PERKELEEN KUULAPÄÄT!!!!

Päivätkin käyvät pimeämmiksi. Varsinaisesti minua tämä pimeys ei niin haittaa, kun olen tottunut hiimailemaan pimeässä ja tämäkin pään sisältö on hieman pimeää. Sen sijaan enemmän kyrpii tämä jatkuva veden lösötys taivaalta. Lähdet töihin, sataa vettä. Lähdet töistä, sataa vettä. Joka välissä saat yrittää suojautua sateelta ja kuitenkin niitä vaatteita pitää sitten kuivatella, kun on liikkunut paikasta A paikkaan B.

Satuin selailemaan yhden asian tiimoilta "päiväkirjaa" ja siinä selatessa satuin huomaamaan, että en ole ollut nuhassa/kuumeessa viimeiseen kahteen vuoteen. Tavallisesti tässä loka-marraskuussa minulla on ollut säännöllisesti joka vuosi jonkinasteinen räkätauti. En osaa keksiä tuolle muuta syytä kuin tuon kuntoilun aloituksen reilu vuosi sitten. Lieneekö sitten yleiskunto ja sitä kautta vastustuskyky parantunut, kun ei ole vielä räkätautia näkynyt.