Tyhjänpäiväistä lätinää

Tällä viikolla olen enimmäkseen päivisin käynyt töissä (kyrsiintymässä) ja iltaisin katsellut sarjoja tai yrittänyt ohjelmoida. Olen myös hieman taas aloitellut kuntoilua varovaisesti viime viikkoisen taudin jäljiltä. Nyt viikonloppuna puolestaan kävin vanhempien luona. Siellä ollessa kiinnitin huomiota yhteen seikkaan. Nimittäin aina tuolla vanhempien luona käydessä minuun iskee aina jokin ihme halu syödä kaikkea herkkuja tai ylipäätään mutustella jotakin. Kun olen omissa oloissani täällä asunnollani, niin silloin minuun ei juuri milloinkaan iske tuollainen himotus. Molemmissa paikoissa syöntiajat on säännölliset ja samaan aikaan, syömäni ruokamääräkin noudattelee samoja ratoja ja herkkuja ja sellaista on tarjolla molemmissa paikoissa. Että jos joku viisaampi psykopaa... psykologi voisi selittää, että mistä tämä tällainen käytös johtuu?

Vai onkohan siinä ehkä sitten takana jonkinlainen tekemisen puute? Omassa kopissa ollessani notkun tietokoneella aika paljon (lue: lähes koko ajan). Vanhempien luona puolestaan tietokoneella tulee vietettyä aikaa huomattavan paljon vähemmän (koska olan yli kyylääjät ja kaikki hauska/mielenkiintoinen omalla koneella) ja eipä siellä ole kovin ihmeitä tekemistä ainakaan näin talviaikaan. Että kun omalla asunnolla huomion vie tietokone, niin lieneekö tuo syöminen sitten jonkinlainen korviketoiminto tuolla vanhempien luona, mene ja tiedä. Siinä mielessä tämä omissa oloissa oleminen on parempi, kun paino pysyy huomattavasti helpommin kurissa, kuin jos viettäisin aikaa enemmän vanhempien luona. Se tuli ainakin jouluna huomattua vähän liiankin hyvin.

Välivapaapäivä

Niinhän siinä kävi, että tuo viikonloppuna alkanut epämääräinen olo sitten ärtyi kuumeeksi asti. Tiistaina oli iltapäivällä jo niin veltto olo, että lähdin aikaisemmin töistä pois. Kuumemittari näytti kämpillä jonkun verran kuumetta, joten "sain" hyvän syyn olla lähtemättä keskiviikkona töihin. Keskiviikko meni sitten makoillessa, velttoillessa ja räkätautia potiessa. Kuumetta ei kuitenkaan enää ollut, niin jaksoin tehdä vähän pikkuhommia aikani kuluksi. Saatin loppuun asti asiapapereiden uudelleenmapituksen, jonka olin aloitellut pari viikkoa aiemmin ja ohjelmoin myös vielä aikaisempaan Excel-vekottimeen pientä lisäjuttua, joka on pyörinyt mielessä.

Ja tulipahan eilen myös sitten täytettyä uudenvuoden lupaus nro 3) eli tuona päivänä ei tullut puhuttua yhtään sanaa kenellekään. Pari sähköpostia laitoin mutta niitä ei lasketa puhumiseksi. Vuodesta ei kerennyt kulua kuin 43 päivää, niin lupauksista vaikein on täytetty. Ne pari muuta onkin sitten niin helppoja, että niiden onnistumisesta en ota stressiä vaikka vuotta on jäljellä vielä yli kymmenen kuukautta.



Niin ja kokeilinhan minä vielä huvikseni yhden kuvankäsittelyohjelman toimintoja. Kun sellaista aina välillä tarvitsee töissä ja vapaa-aikana, niin olen vähän kerrassaan kokeillut ohjelman eri toimintoja. Alla eilisen tuotokset, josta voi päätellä, että räkätauti on hieman pehmentänyt aivotoimintoja.



Kaikkinensa tuo eilinen oli ihan mukava päivä vaikka kipeänä olinkin. Toi sopivasti taukoa keskelle viikkoa ja ei tarvinnut kyrsiintyä töissä.

*niist*

Olo ei ole mitenkään kehuttava. Perjantaina oli töissä jo vähän sellainen olo, että näinköhän tulen kipeäksi. Eilinenkin oli samankaltainen kuin perjantai, eli tiesi, että ei ole kipeä mutta kuitenkaan kaikki ei ole ihan niin kohdillaan. Kuitenkaan mitään sen kummempaa ei vielä ilmennyt mutta tänään sitten heräsin kipeän kurkun takia jo kolmelta ja nokkakin alkoi vuotaa. Lienee jotenkin hitaampi tämä tauti, kun normaalisti räkätauti iskee päälle heti illalla tai seuraavana päivänä siitä, kun oireet ovat ilmenneet. Nyt se on tullut hitaasti kitkuttaen ja jäytäen ja sen johdosta yöunetkin ovat jääneet viimeisten parin yön aikana ehkä siihen viiteen tuntiin per yö.

Koko viikonloppu on mennut vähän ketutuspäissä tuon oireilun takia. Kuntoilemiset jätin jo suosiolla pois mutta normiarkea on pitänyt siitäkin huolimatta pyörittää. Tänäänkin pyykkien laitto kuivaan, lakanoiden vaihto sänkyyn ja asunnon imuroiminen osittain ja sutaisten kesti varmaan sen kolmisen tuntia. Normaalisti nuo hommat tekisi kunnolla reilussa tunnissa mutta nyt ajoittainen motivaation puute ja yleinen kyrsiintyminen "vähän" venäytti puuhia.

Huomenna sitten taas hyvin levänneenä ja pirtsa-pirtsa-pirtsakkana töihin tekemään innolla niitä innostavan motivoivia työtehtäviä...

Viikolla huvitutti, kun lueskelin MansenPikkuIhqPunapään kirjoitusta risojen vaatteiden käytöstä. En ole näköjään ainoa, joka omistaa (ja pitää) vaatteita, jotka alkavat olla jo hieman ei-niin-hyvässä kunnossa. Kaapista löytyy mm. muutamat alushousut, jotka on reikien määrällä mitattuna tarkoitettu kolmijalkaisille otuksille, sekä pitkät kalsarit, joiden hankautuneista kohdista päivä paistaa läpi.

Mitä et seuraa, sitä et tiedä

Vuonna 2012 seurasin rahavirtojani Excelin avulla. Silloin huomasin, että tuo ei ehkä ole se kaikkein paras tyyli kirjanpitoon, joten viime vuonna muutin kirjanpidon tietokantapohjaiseksi. Homma onnistui ja tietojen täytteleminen ja seuranta onnistui huomattavasti paremmin verrattuna entiseen. Kun mittarissa taas pyörähti vuosiluku toiseksi, niin tutkailin hieman taas kirjanpitoa vuositasolla. Tulojen ja menojen osalta, sekä mihin raha oli mennyt, seuranta oli varsin selkeä. Kuitenkin olin hieman tyrinyt tietokantaa tehdessä ja tietoja täytellessä sillä tavalla, etten ollut kirjannut tietoja tarpeeksi tarkasti ja näin yksittäisten tuotetietojen hintaseuranta ei onnistunut. Se hintojen muutosten seuranta olisi ollut hyödyllinen ominaisuus, kuten aikaisemmasta avautumisesta voi päätellä. Räpläsin taas tietokantaa uusiksi ja nyt onnistuu sitten sekin. Tosin sitten siitä alkaa vasta saada hyötyä kunhan kantaan on saanut sisään tarpeeksi pitkältä ajalta tietoa.

Seuraavassa vielä muutamia mielenkiintoisia lukuja, joita kannasta putkahti ulos. Viime vuonna olen kantanut kaupasta ulos ja syönyt mm.

- karkkia n. 5 kg
- erilaisia lihatuotteita n. 25 kg
- vihanneksia n. 57 kg
- hedelmiä n. 85 kg, joista banaaneja n. 50 kg

Niin ja se luvattu selfie eli itsekäs...