Hätshii... Eiku hölökyn kölökyn

Maanantaina töissä alkoi olla sellainen olo, joka aina tulee flunssan iskiessä. Väsytti, nenä alkoi vuotaa ja muutenkin oli hieman puhti poissa. Lähdin lopulta varttia aikaisemmin töistä pois, kun ei jaksanut enää keskittyä työasioihin, jotka muutenkin olivat jo tarpeeksi ärsyttäviä.

Yleensä noista oireista on seurannut se, että seuraavana päivänä on ollut kuumetta ja nenä (ja varmaan koko pääkoppa) on ollut täynnä räkää. Eipä tuo minua kyllä olisi loppujen lopuksi haitannut, jos olisi pitänyt jäädä seuraavana päivänä kotiin sairastamaan, ei sinne töihin tehnyt yhtään mieli. Illalla jätin suosiolla kuntoilun väliin vaikka olisi ollut treenipäivä.

Mutta nyt jokin meni kuitenkin "pieleen". Tiistaiaamuna olo oli aika normaali, mitä nyt vähän nenää sai niistellä auki. Kuumettakaan ei ollut ollenkaan ja töihin oli siis lähdettävä hammasta kiristellen. Päivä meni normisti, samoin ilta. Keskiviikkona sitten päätin lähteä juoksulenkille, kun olokaan ei ollut mikään huono ja muutenkin nuppi kaipasi hieman tuuletusta. Juoksin nyt sitten virallisesti aiemmin asetetun tavoitteen rikki. Jaksoin juosta tuon kyseisen lenkin koko pituudeltaan vaikka ei se nyt loppujen lopuksi kovin pitkä matka ollut.

Tänään kävin taas lenkillä ja jotenkin meno sujui paremmin. Alussa nilkat tuntuivat tönköiltä mutta eipä nuista enää niin ollut vaivaa, kun oli juossut jonkun matkaa. Nyt jaksoin juosta puolisen tuntia yhteen putkeen ja ehkä olisi voinut juosta pitempäänkin. Olin miettinyt tuon juoksureitin etukäteen, joten eipä sitä putkiaivo enää osannut kesken matkan muuksi muuttaa. Pitäisi hieman osata mitoittaa nuo matkat siten, että itsestään voisi piiskata enemmän irti. Se vain on hieman hankalaa, kun jaksaminen näyttää vaihtelevan päivittäin ja lenkille lähtiessään ei oikein tiedä varmaksi, että miten pitkään sitä jaksaa/pystyy etenemään. Ja hieman ihmetyttää, että mistä tuo tämänpäiväinen puhti tuli vaikka alkuviikosta tilanne ei näyttänyt hyvältä.