3.2.2019

Idiootit ympärilläni

Viikolla jouduin asioimaan pienen kauppakeskuksen postissa, joka oli sellaisessa kaupunginosassa, jolla on ollut alkuaikoina tietynlainen maine, ei mitenkään kovin positiivinen. Kävellessäni parkkipaikan läpi postiin siinä ehti nähdä kaikenlaista kulkijaa: kaulaan asti tatuoitua apinaa, huiveja pitäviä rättipäitä, köyhän näköisiä opiskelijoita, pussihousuihin pukeutuneita ihmisiä, vanhoja mummeroisia ja papparaisia. Jotenkin tuli siinä sellainen olo, että eipä tee mieli käydä tuolla toiste. En tiedä onko se sitäkin, että kun on tottunut asioimaan siinä yhdessä automarketissa, jossa suurin osa asiakkaita on samanlaista harmaata massaa mitä minäkin, niin sitten tuollainen laitakaupungilla oleva "eksoottinen" pikku kauppakeskus on hieman luotaantyöntävämpi.

Viikolla tuli mieleen myös nämä pari kuvaa...



Kun kuulin mitä yksi tyyppi oli mennyt tekemään, niin ei voinut kuin taas ihmetellä ja hämmästellä sitä idiotismin määrää. Jos tämä henkilö olisi "onnistunut" siinä mitä oli ajatellut tekevänsä, niin häneltä olisi hyvin suurella todennäköisyydellä (tai pikemminkin varmasti) lähtenyt henki. Onneksi olosuhteet eivät olleet siihen suotuisat, muuten olisi ollut tiedossa vahva ehdokas Darwin-palkinnon saajaksi. Sellainen asia mitä minä (ja varmasti moni muukin terveellä järjellä varustettu henkilö) en missään nimessä menisi tekemään missään olosuhteissa, niin tämä valo(ton)pää yrittää sitä jostain käsittämättömästä hetken mielijohteesta. Kyllähän tuossa vuosien mittaan tuosta henkilöstä on tullut sellainen kuva, että ei ole ihan penaalin terävin kynä mutta tämä meni jo ihan uudelle tasolle. Edelleenkin tämä ihmisten idioottimaisuus jaksaa yllättää minut yhä uudelleen...