Pieru Saharasta

Tänään aamulla hieman hätkähdin, kun tarkastelin henkilökohtaista sähköpostiani. Saharaan kadonnut pieru otti minuun yhteyttä ja tiedusteli, että olenko vielä kiinnostunut paikasta. Heillä oli kuulemma ollut projektikiireitä yms. erinäisiä syitä, joiden takia rekrytointi oli "hieman" venähtänyt. Eipä minulla ollut mitään vastaansanottavaakaan, joten vastasin myöntävästi. Haastattelu olisi ensi viikon loppupuolella, joten tässä on taas riittämiin aikaa hermoilla ja panikoida tätä haastattelua.

Paljon porua, vähän villoja

Viime viikonloppuna ja alkuviikosta oli yleistä hölinää ja mölinää siitä, että Äss-ryhmä tiputtaa ruokatavaroiden hintoja kaupoissaan. Tänään kävin kaupassa ja saipa taas todeta, että hinnanalennukset ei koske minua. Ainoastaan banaanit ja voileipämargariini olivat aikaisempaa halvempia ja banaaneistakaan tiedä oliko ne jossain erikoistarjouksessa vai oliko ihan pysyvä hinnanalennus. Mutta muuten ostamani tuotteet maksoivat sen minkä ennenkin eli VMP koko hössötys alentuneista hinnoista.

Keskellä viikkoa bongasin uutisen/jutun, joka kutkutti ainakin minun harmaita aivosoluja. Artikkelissa kerrottiin bakteereista, jotka käyttävät ravinnokseen sähköä/elektroneja...! Tulipahan sitten kaikenlaista mieleen tuota juttua lukiessa. Päällimmäiseksi jäi mieleen, että ihme, kun nämä bakteerit eivät ole vielä levinneet sähkönsiirtoverkkoihin. Siellähän niille olisi tarjolla energiaa ja "syötävää" niin paljon kuin napa antaa myöten. Saattaisi siinä olla sähkönsiirtoyhtiöt ihmeissään, jos langoilla kasvaisi bakteeriyhdyskuntia, jotka mussuttaisivat sähköä maksamatta siitä penniäkään. Sähöyhtiöt: Be afraid. Be very afraid...

Noh, ehkä hieman liioiteltua mutta kuitenkin.

Veto loppu

Viikon arkipäivistä on puolet takana ja jo nyt on niin vetämätön olo. Jotenkin vain väsyttää koko aika eikä työpäivän jälkeen jaksa/innosta tehdä yhtään mitään. Tuntuu myös, että mitä tässä on joutunut tekemään kaikenlaisia päätöksiä, niin kaikki ne ovat menneet päin persettä. Vaikka asioita on koittanut pyöritellä mielessään miten päin tahansa, niin lopulta sitä on huomannut, että taas tuli VihtoriMatti. Nyt tekisi mieli vain nukkua pari kolme kuukautta putkeen ja heräillä vasta sitten, kun aurinko lämmittää enemmän säteilyllään.

Pieniä arkipäivän ihmetyksiä, joka ihmetyttää tyhmää: Jos täysin rutikuvalla tiskirätillä yrittää pyyhkiä pöydältä pois vettä, niin eipä onnistu. Vesi jää lillumaan pöydälle pyyhkimisestä huolimatta. Jos taasen ensin kastelee rätin märäksi ja sen jälkeen pyhkii, niin hoplaa! Vedet pyyhkiytyy pois. Että ei nyt mene tajuntaan, että miksi se kuiva rätti ei suostu imemään vettä mutta märkä rätti toimii paremmin...

Perkele näitä ainaisia otsikoita

Jossakin on varmaan taas mennyt huonompaan suuntaan.

Ennen: Töissä viikko vitutusta, perjantaina paremmalla mielellä, kun viikonloppu edessä. Viikonloppuna mukavalla mielellä tehden jotakin.

Nyt: Töissä viikko vitutusta, perjantaina vitutusta, kun viikonloppu edessä. Viikonloppuna paskalla mielellä hajoten omaan elämäänsä.

Eilen oli taas sellainen henkisesti oikein paska päivä. Ei ollut juurikaan mitään tekemistä ja en tiedä oliko sillä mitään vaikutusta, kun olin joulun aikaan viikon kotonakotona ja nyt olen taas itsekseni. Ei sen puoleen, ei vanhempien luonakaan se elo ole mitään kovin sosiaalista. Onhan sillä varmaan kuitenkin jotakin vaikutusta olla kokonaan ihan yksin verrattuna siihen, että saman katon alla on edes joku.

Tänään aamupäivä oli ihan ok, kun oli tekemistä. Keskipäivän jälkeen tekemistä ei ollut ja siitä se alamäki taas lähti. Iltapäivällä yksi puhelu ja sen jälkeen taas kyrpiintyneenä ja vihaisena. Nyt siis sellainen olo, että tekisi mieli pistää pajavasaralla ja lekalla jotakin tasaiseksi.

Laittoipahan tuokin puhelu mietityttämään, että mitenkä perseellään sitä asiat voi ihmisellä (lue: minulla) olla, että ei ole yhtään ketään, kenenkä kanssa voisi halutessaan puhua edes vähän luottamuksellisesti. Itse itselleni vastaten, luultavasti erittäin päin persettä, kun ainoa "luottokaveri" on tämä blogi, jonne voi avautua asioistaan.

Viime vuoden lupaukset

Tein vuoden 2014 alussa kolme lupausta, jotka menivät näin:

1) Lupaan olla fyysisesti koskematta vastakkaisen sukupuolen edustajia. Jos joku sukulaistäti (tai muu) ajaa minut nurkkaan ja pakottaa halaamaan, niin sellaisia ei lasketa. Myöskään käsipäiväätä eli tervehtimisiä ei lasketa tähän.

2) Vastapainoksi edelliselle, lupaan ajatella tänäkin vuonna kaikenlaisia hyvin epäsiiveellisiä ajatuksia niistä vastakkaisen sukupuolen edustajista, joita näen tässä jokapäiväisessä elämässäni.

3) Viimeisenä se kaikkein vaikein eli koetan pitää vuoden aika vähintään yhden sellaisen päivän, jolloin en puhu sanaakaan.

Kuten vähän lupauksia tehdessä ounastelinkin, niin ne olivat hyvin helppoja pitää.

Kohta 1 ei tuottanut mitään vaikeuksia eli en koskenut yhtäkään vastakkaisen sukupuolen edustajaa (saati sitten saman sukupuolen edustajia) koko vuoden aikana. Tosin kesällä yksissä juhlissa olin pakotettu sanomaan käsipäiväätä ja halamaan mutta näitähän ei laskettu. Ensi kerralla varmaan pitäisi ottaa hanko matkaan, jotta saisi hätisteltyä nämä täti-ihmiset käsivarren matkan päähän itsestään.

Kohta 2 täyttyi hyvinkin helposti ilman minkäänlaista ponnistelua. Tässä ehkä huomioimisen arvoinen juttu oli sellainen, että siveettömiä ajatuksia tuli ajateltua herkemmin sellaisista random-henkilöistä, jotka olivat minulle ennestään tuntemattomia ja mutta olin tavannut/nähnyt nämä jossakin yhteydessä. Esimerkkinä voisi vaikka mainita nuo kesäiset juhlat, jossa oli yksi tarjoilijana toiminut ihan kivannäköinen, nuori ja tiukkaperäinen nainen. Mitä kaikkea minä teinkään hänelle ajatuksissani...

Kohta 3 oli ehkä se kaikkein haastavin mutta onnistuihan tuokin sitten ihan kirkkaasti. Vuoden aikana oli kaikkiaan kolme sellaista päivää, jolloin en puhunut kenenkään kanssa yhtään mitään.

Loppuun vähän muuta. Ihmetytti taas kerran, kun näin millä hakusanoilla blogiini oli osuttu yhtenä päivänä. Hakusanoina oli tällä kertaa sanat vanhempaa naista kaatopaikka.

Mitähän etsijä on mahtanut tällä etsiä? Mieleeni nousi seuraavanlaisia vaihtoehtoja:
- vanhemmat naiset joutavat kaatopaikalle
- vanhempaa naista löytyy kaatopaikalta
- tämän kaatopaikan pitäjä tarvitsisi vanhempaa naista (vink vink)

No, olipa tarkoitus mikä tahansa, niin ihmeellisiä ovat google-hakujen tiet.