Winter is coming

Talvi on tulossa, sen on alkanut huomata aamuisin töihin lähtiessä, kun aurinko nousee aamulla myöhemmin kuin minä ja lämpötilakin pyörii kymmenen asteen tietämillä. Vielä sentään ei ole tarvinnut vaihtaa talvipeittoa sänkyyn. Luultavasti kesäpeitolla pääsee vielä pitkälle kunhan ensin kääntää hieman lämmitystä päälle kesän jäljiltä.

Talven tulo on saanut minut miettimään myös tuota kuntoilupuolta. Keväästä lähtien olen ajanut pyörällä kuntoilumielessä huomattavasti enemmän muihin kesiin verrattuna. Nyt kun talvi on tulossa, niin pitäisi keksiä joku sellainen kuntoilumuoto, jota pystyisi harrastamaan myös talvella. Muuten tämä työllä ja vaivalla saavutettu painon pudotus ja pieni kunnon kohotus menee hukkaan. Näkihän sen jo kesälomalla miten siinä käy, jos on vajaan kuukauden kuntoilematta, saati sitten miten kävisi puoli vuotta kestävän talven aikana. Kyllähän sitä kuntoilumielessä varmasti pyörälläkin ajaisi talvella, mutta se saattaisi olla melko tuskaista huonosti aurattujen teiden, pakkasen, viiman ja yleensäkin haastavien keliolosuhteiden takia.

Ajatuksiin tuli sitten juokseminen. Joskus aikaisemmin olin sitä mieltä, että juokseminen on hevosten heiniä ja minähän en sitä harrasta. Nyt kuitenkin mieli on alkanut muuttua tuon asian suhteen. Oikeastaan tuo juokseminen olisi ihan helppoa, ei tarvita kuin kengät ja oikeanlaista vaatetusta, niin niillä pääsee eteenpäin. Ja tietysti sitä kuntoa liikuttaa töppöstä toisen eteen. Nyt kun on tullut ajettua pohjakuntoa pyörällä, niin luultavasti juokseminenkin saattaisi sujua paremmin.

Tänään päätin sitten kokeilla pientä lenkkiä. Yleensä kuntoillessa tahdon hiota kuin pieni sika, mutta nyt siitä ei ollut haittaa, koska ilma oli mukavan viileä. Matkaa tuli kartasta mitattuna kaikkiaan 3,8 km ja aikaa meni n. puolisen tuntia. Ensin 10 min kävelyä, sitten juoksemista n. 7 min, taas kävelyä 5 min, juoksua 5 min ja loput kävelyä. Alunperin ajattelemaani reittiä piti hieman pitentää, sillä meno tuntui sujuvan ja aikaakaan ei ollut vielä kulunut kovin paljoa.

Eihän tuo nyt mikään kovin kummoinen lenkki ollut mutta lienee syytä aloitella hieman varovaisemmin, kun ei ole tullut harrastettua tuota juoksemista milloinkaan aikaisemmin. Nytkin jo tuntui, että toinen pohkeista meni hieman jumiin ja saa nähdä miten kipeä se on huomenna. Ehkä jos jonkin varovaisen tavoitteen asettaisi itselle, niin se voisi olla ihan hyvä, jos tuon kiekuran jaksaisi juosta kokonaan.

Loppuun hieman höpönlöpöä...

Tänään päivämäärä oli 6.9. Kuusysi-päivä siis. *winkwink* Harmi vain, kun tuosta luvusta ei ole minulle mitään iloa.