Se tunne

Se tunne, kun on perjantai-ilta, olet syönyt, olet lukenut uutiset, olet tarkistanut sähköpostit, olet surfannut ne tavalliset nettisivut läpi ja nyt huomaat istuvasi yksin tietokoneen ääressä ilman mitään tekemistä miettien, että helvettiäkö sitä tällä elämällään tekee.

Kulkusten kilinää

Kun tuo itsenäisyyspäivä sattui tänä vuonna olemaan torstaina, niin otin töistä perjantain vapaaksi. Käytin osan päivästä kaupoissa kiertelyyn, kun ajan kuluessa on kertynyt kaikkea tarvetta/ostettavaa, jota ei siitä tavallisesta arkiostospaikasta löydä.

Ensin kävin yhdessä kaupassa ja saaliina tyhjät kädet: yhtä tuotetta olisi ollut ja ihan tarjouksessa mutta oli hieman vääränlaista, joten hyllyyn jäi. Tämän kaupan vieressä oli toinen kauppa, jossa oli tarkoitus käydä (ohikulkumatkalla kun olin), mutta jäipä käymättä, kun kauppa oli vielä kiinni. Hieman omaa tyhmyyttä, kun ei tullut tarkistettua aukioloaikoja, mutta on se nyt kerpele, jos kauppa aukeaa arkena vasta yhdeksän jälkeen! Pitäkööt tunkkinsa, hankin tavaran muualta.

Tyhjin käsin menin tuon jälkeen sinne arkiostospaikkaan eli paikalliseen automarkettiin. Siinä normaalien arkiostosten rinnalla tuli katseltua muille hieman joululahjoja mutta katselun asteelle jäi sekin. Minulla oli tarkoituksena ostaa yhdelle perheenjäsenelle joululahjaksi paita. Ihan sellainen perusmallinen yksivärinen pitkähihainen, jossa ei ole mitään ylimääräisiä logoja tai sellaista, ja jota voi käyttää arkipaitana. Eli ei siis mitään kauluspaitaa tai mitään hienompaa.

Isolla vaateosastolla pyöriessä ja paitaa etsiessä tuli vain sellainen epäuskoinen olo. Yhtään tuollaista paitaa en löytänyt tai sitten olivat piilottaneet ne erittäin hyvin jonnekin piiloon. Paidat olivat joko kauluspaitoja tai sellaisia vähän hienompia/kalliimpia, joita ei nyt arkivaatteeksi ajattele, tai sitten oli yksittäisiä paitoja mutta nekin oli pilattu turaamalla paitaan joku kuvio. Jäipä siis ostamatta.

Katselin vaateosastoa myös vähän myös omia tarpeita ajatellen. Kauluspaidat olivat kaikki perseenvärisiä (kuka vähänkään järkevä MIES haluaa vaaleanpunaista paitaa, oli siellä myös muunkin, lähinnä ripulin värisiä), t-paidoissa typeriä tekstejä/kuvioita ja talvikäsineet olivat luokaa pierunkuori. Nykyiset talvisormikkaat alkavat olla jo vähän siinä iässä, että parin vuoden päästä joutuu ehkä ostamaan uudet. Mitä kokeilin yksiä nahkarukkasia, niin olivathan ne lämpimät mutta miten kauan ne olisi lämpimät. Täyte tuntui juuri sellaiselle, että se ehkä pysyy pörröisenä ja lämpimänä yhden talven mutta sen jälkeen fyllinki on niin lytyssä, että se ei eristä lämpöä ollenkaan. Jotenkin tuntuu, että tuokin kauppa on mennyt piloille jo aikaa sitten vaateosaston suhteen. Ei siellä myydä kuin jotain geneeristä muotipaskaa, joka ei sovellu oikein kenellekään ja jota tällainen tavallinen ihminen ei ainakaan osta. Tai sitten minulla on vain niin erilainen maku muuhun ostavaan joukkoon verrattuna, että minun on hankittava vaatteet ja pukineet jostain muualta. Tai sitten nykyajan muoti on vain yksinkertaisesti niin perseestä.

Kuten voi sanoa samaa myös nykyajan tuotemuotoilusta. Posti toi mukanaan mainosläpykän, jossa mainostettiin alla näkyvää mäenlaskuvälinettä.



Heti ensimmäiseksi piti ihan hieraista silmiään, että myydäänkö oikeasti tuollaista vekotinta. Luultavasti tuon tuotteen muotoilua on tehnyt nainen, sillä yksikään normaalilla talonpoikaisjärjellä varustettu mies ei tuollaista tekisi. Tai jos se on ollut mies, niin luultavasti kyseessä on ollut sadisti. Minä ainakaan en tuollaisella muovihilavitkuttimella lähtisi laskemaan yhtään mäkeä. Arvaako joku syyn? Jos tuolla laskee mäkeä ja tapahtuu äkkipysähdys, niin mitäpä luulette, mikä osuu ensimmäisenä tuohon keskellä tököttävään kahvaan? Kirjoituksen otsikko antaa vinkkiä...