No jaa

Perjantaina olin siis siellä haastattelussa. Vähän kuten aavistelin, niin aivan samanlainen tunne oli tämänkin haastelun aikana mitä silloin vuosien takaisissa haastatteluissakin eli sellainen epämukava ja jännittynyt olo. Ja tulipa vielä heti yleisten alkuhöpinöiden jälkeen heti alkuun se klassinen "kerro itsestäsi" -lause. Siinä koeta sitten takellellen kertoa jotakin järkevää itsestä. Jotain siinä sai sitten kertoiltua ja kai se koko haastattelu lopulta meni ihan normisti.

Tietyllä tapaa tuo juttu oli hiukan pettymys, sillä ilmoituksessa työtehtävistä lupailtiin yhtä ja toista mutta sitten siinä haastattelun aikana kävi ilmi, että työtehtävät onkin vain sitä yhtä. Toisaalta jos vertaa näitä nykyisiä p-hommia tuohon mahdolliseen toiseen työhön, niin siinä ainakin tehtävät olisivat huomattavan paljon selkeämmät. Nykyisessä työssä kun tahtoo nyppiä sellainen tietty sekavuus, joka kuuluu tähän työhön, niin siinä mielessä asiaan tulisi parannusta. Monta muttaa jäi kuitenkin mieleen pyörimään viikonlopun aikana tuon haastattelun tiimoilta, että tiedäpähän sitten mikä tässä olisi paras valinta. Nimittäin, jos yleensä koskaan joutuu siihen tilanteeseen, että jäänkö vai lähdenkö. On vähän sellainen "mixed feelings" -olotila koko asian suhteen enkä tykkää yhtään sellaisesta.