Tässä on taloudellesi paras uudenvuodenlupaus
Unohda perinteiset treenilupaukset ja uuden vuoden karkkilakot. Talousasiantuntijat suosittelevat niiden sijaan Excel-sulkeisia ja ajan antamista talousasioille. Näiden neuvojen jälkeen tili ei ole enää miinuksella ennen palkkapäivää. Ja tiedät, mihin rahasi kuluvat.
...
Kerrankin olin edelläkävijänä tässä asiassa. Aloin nimittäin pitämään kirjaa tuloistani ja menoistani viime vuoden alussa. Mitään erityistä syytä tai tarvetta minulla ei taulukointiin ollut, päätin vain huvikseni seurata mihin rahavirrat menevät ja koska nolife, niin joutaa tekemään tämänkaltaista nysväystä. Tein ihan yksinkertaisen taulukon Exceliin, johon tulot ja menot oli eritelty ja hieman kategorisoitu. Kaikki menot ja tulot tulivat kirjattua koko vuoden ajalta, joten vuodesta sai erittäin kattavan kuvan. Tapahtumia oli kaikkinensa 150 kpl, joista menoja oli n. 130 ja tuloja n. 20 kpl. Ja koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, niin tässä aineiston pohjalta kasattu piirakkadiagrammi menoista vuoden 2012 ajalta.
Tuloksista näkyy selvästi, että rahaa kuluu eniten asumiseen, ruokaan ja kulkemiseen paikasta A paikkaan B. Kategoria asuminen sisältää asunnosta maksetut vastikkeet ja muut maksut, veden ja sähkön. Asumismenoista vastike rohmusi yli 80 %, sähkö 11 %, vesi 5 % ja loput meni sekalaisille pikkuasioille. Ruokailu sisältää kaiken ostetun ruoan ja juoman sekä ruokailut maksullisissa paikoissa. Kulkuvälineet puolestaan sisältävät kaikkea liikkumiseen ja kulkuvälineisiin liittyvää eli matkaliput, bensamaksut, polkupyörään menneet osat jne.
Huvitus-kategorian suuruutta selittää puolestaan heinäkuussa ostetut kaiuttimet. Tämä yksittäinen kustannus melkein kattaa koko tuon kategorian siivun, joitakin yksittäisiä pääsylippuja tapahtumiin ja sellaista kuului myös tuohon mukaan. Eli kaikki jeesustelijat voivat unohtaa motkotuksen siitä, että tuo raha olisi mennyt baareiluun, alkoholiin tai vastaavaan (niiden osuus menoista: 0 €).
Yllättäen myös vakuutukset ja liiton + työttömyyskassan jäsenmaksu muodostavat menoista yhteensä 14 %. Kategoria yhteydenpito pitää sisällään netistä ja puhelimesta tulevat kustannukset ja tästäkin leijonanosa on nettiliittymän kuukausimaksua. Loput on sitten murusia. Lahjoihin meni tänä vuonna ehkä normaalia enemmän, koska sukuun sattui muutamia isompia merkkipäiviä, joita ei "normaalina" vuonna ole. Kotitalous-kategoria sisältää kaikki hammasharjat, shampoot, keittiö-, siivous yms. tarvikkeet mitä nyt kotitalouden ja itsensä ylläpidossa tarvitaankaan. Harrastuksiin ja vaatteisiin meni melko vähän rahaa, karkkiinkin upposi vain alle kolmekymppiä vaikka se nollaa tuossa kuvassa näyttää.
Tuloista ei juuri kovin montaa sanaa ole sanottavana. Suurin osa niistä muodostui palkasta ja joka kuukausi tilille tupsahti suunnilleen sama summa rahaa. Muita tuloja oli alle prosentti ja ne koostuivat lähinnä koroista ja yksittäisten työmatkojen päivärahoista.
Tilinpäätös oli viime vuodelta positiivinen eli voin olla tyytyväinen itseeni. Hyvä minä!
Ai niin. Kirjanpidon mukaan hävisin sentin pyöristyksissä kaupoille yhteensä 0,07 €. Katkera tappio, AARRRGGGHHH! Tähän asiaan on kyllä syytä paneutua tulevana vuotena äärimmäisen tarkasti ja minimoida mahdolliset tappiot.
Tekstit
12 kommenttia:
Oooh, miten hienoa, hyvä sinä! Hiukan olen kade: itse olen pitänyt vuosikausia sellaista suuntaa-antavaa kirjaa menoista ja tuloista, mutta tuo vaikuttaa tarkalta eli paremmalta. :)
Tee toki sinäkin taulukkolaskentaohjelmalla kirjanpitosi, niin ei tarvitse olla kateellinen. :)
Manuaalisesti täytettävä Excel? Vanhanaikaista. :)
Itse kirjoittelin jo jokunen vuosi sitten iltapuhteina pikku sovelluksen, jolla verkkopankista saa kerran kuussa laskujen maksun yhteydessä ladattua kaikki edellisen kuukauden tilitapahtumat omaan tietokantaan ja näistä on sitten helppo tuottaa haluamansa raportit vaikkapa Exceliin (Data Sourcen kautta). Ainoa hiukan käsipeliä vaativa homma on toi kulujen kategorisointi, mutta siinäkin kun kerran kategorisoit tietokantaan jonkun menon, oppii ohjelma tämän jälkeen kategorisoimaan ne itse automaattisesti jatkossa. Koska useimmilla varmaan keskimäärin 90% menoista menee kuukausittain samoihin kohteisiin, ei nykyisin tarvitse kategorisoida kuin n. 10% kaikista itse.
Tuon piirakan lisäksi kätevää on mm. kuukausittain päivittyvä tulot-menot trendikäppyrä, josta näkee nopsaan henkilökohtaisen tilinpäätöksen. Edellisiin vuosiin on kiva verrata myös. Kategorioiden lisäksi voi myös seurata ihan yksittäisen myymälän tasolla minne ne rahat on tullut kiikutettua.
Jotta toi toimisi, pitää toki menot hoitaa pääosin pankkikortilla ja verkkopankilla, koska eihän käteisostoista jää kuin paperikuitti korkeintaan. Tekstistäsi päätellen (sentinpyöristykset) olet enempi käteismiehiä, joten homma ei siltä osin toimisi kovin hyvin.
Noista luvuista voi päätellä, että et kyllä mitään kulutusjuhlia pitele. 150 tilitapahtumaa vuodessa on todella vähän (n. 12,5 per kuukausi). Jo pelkistä ruokakauppareissuista luulisi tulevan tuon verran. Oman tietokantani mukaan mulla tapahtumia oli 760 (n. 63 per kk) ja olen sinun tapaasi yksin asusteleva sinkkumies. Päätellen noista kulujesi prosenttiosuuksista arvioisin kokonaismenosi viime vuonna jonnekin 10000 euron paikkeille (plus/miinus pari tonnia). Jos noin pienillä kuluilla ei kokopäivätöillä jää tilinpäätös selkeästi plussalle niin ei kyllä kannattaisikaan käydä siellä töissä itseään hajottamassa. ;)
Ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, niin siksi Excel. Ja ehkä jonkin mielestä myös vanhanaikaista. :)
Minulla ei vain taidot riitä tuollaisten hienojen nouda-tiedot-verkkopankista-ja-tallenna-tietokantaan -häkkyröiden tekoon, niin senkin takia pysyttelen manuaalisessa taulukossa. Ja kuten mainitsit, ei se onnistuisikaan, koska olen "sekakäyttäjä" eli maksan käteisellä, kortilla tai verkkopankin kautta. Loppujen lopuksi taulukon täyttäminen oli aika helppoa, koska kun taulukkoon alkoi kertyä massaa, niin seuraavien rivien lisäys hoitui helposti copy-pastella ja pienellä muokkauksella.
Taulukossa minulla oli myös muutamia pivot-taulukkoja, joista yhdestä näki kuukausittaiset menot ja tulot sitä mukaa, kun niitä päivitteli taulukkoon. Sen avulla vuoden tulos oli aina helposti käden ulottuvilla yhden taulukkoon vilkaisun takana (ja ymmärrettävistä syistä niitä lukuja en tänne julkaise). Yhden tällaisen pivot-taulukon pohjalta on tehty mm. myös tuo menot kategorioittain -kuvaaja.
Mutta enemmän tekstiä tästä aiheesta on luvassa piakkoin oman postauksen muodossa.
Olen muuten miettinyt paljon tätä samaa asiaa itsekin, mutta viime vuonna joitakin kuukausia tuota samaa excel-viritystä pyörittäneenä kyllästyin koko kuittirumbaan. Varsinkin kun taloudessani on kaksi henkilöä, joista toinen ei omaa yhtä suurta innostusta kuittien säilyttämiseen ja tietojen tallentamiseen. ---> loppujen lopuksi tiedot eivät sitten kuitenkaan pysy ajantasalla yhteisen talouden menoista, vaikka kuinka tallentelisin omia menojani siihen taulukkoon.
Tuo Vaeltajan systeemi kuulostaa mahtavalta. Uuu-wiii suorastaan!! Minä haluan tuommoisen järjestelmän myös kiitos.
Minä haluan tuommoisen järjestelmän myös kiitos.
Siitä vain iltapuhteina koodaamaan systeemiä. :)
Onneksi en osaa koodata yhtään. Olen tosin pikkuhiljaa alkanut pähkäilemään, että pitäisiköhän alkaa opetella, kun työmahdollisuudet myös tulevaisuudessa paranisivat huomattavasti jos kouluttaisi itseään pikkuhiljaa tiettyjen menetelmien pariin.
Käsittääkseni tuo koodaus ei kuitenkaan kaikilta suju ihan noin vain, ja voi olla, että minä kuuluisin juuri näihin tapauksiin. Toisaalta, en usko, että mitään höttöä alkaisin tekemään, jos jotain päättäisin tehdä. Yleensä haluan tehdä asiat sofistikoituneesti, mutta ei varmaan pelkkä tahtotila auta, jos älyllinen kapasiteetti ei riitä johonkin.
Miten koodausta voisi opetella tee-se-itse-lähtökohdista, oletuksella "en-tiedä-mistään-mitään" ja mistä oikein aloittaa? Noita kieliäkinhän on tsiljoona... blaah - muistin juuri, miksi alunperinkään minusta ei tullut kovin teknisesti orientoitunutta henkilöä ja miksi en koskaan lue manuaaleja, ellei ole ihan pakko. Oikeastaan minua ei kiinnosta yhtään, miten jokin laite toimii tai miten sen saa toimimaan. Vaikka nopeasti kyllä yleensä ymmärrän eri masiinoiden toimintaperiaatteet, mutta mieluummin annan jonkun muun tehdä sen työn puolestani. Ihmisten toimintaperiaatteiden selvittäminen on mielestäni paljon kiehtovampaa ja haastavampaa.
Noomi
Ehdottomasti kannattaa opetella jotakin, jos joutuu vähänkään käsittelemään suurempia tietomääriä. Tai ei sen tarvitse olla edes kovin suurtakaan, joskus voi hajottaa jokin pienempikin muokkaustehtävä, jos se on tarpeeksi ärsyttävä (esim. liian paljon toistuvaa hiirellä naksuttelua/näppäimistön hakkaamista).
Koodausta on nyt varsin helppo opetella itsekin. Tietyt perusrakenteet löytyvät suurimmasta osasta ohjelmointikieliä ja nämä kun tunnistaa ja opettelee niiden käytön, niin sekin on jo paljon. Jokaisen kielen kohdalla joutuu opettelemaan syntaksin eli kieliopin mutta kaikkein eniten aikaa vie kuitenkin kielestä löytyvien ominaisuuksien opettelu ja niiden tehokas käyttö. Netti on pullollaan kaikenlaisia tutoriaaleja eri kielille, joten siihen ei homman pitäisi ainakaan tyssätä.
Helpoiten siihen ohjelmointiin sotkeutuu, jos käsissä on jokin käytännön ongelma, johon haluaa saada ratkaisun. Näin on käynyt minullekin monta kertaa. Ja se ohjelmointikielen valinta riippuu paljon siitä mitä tarvitsee tehdä ja mitkä on käytettävät ohjelmat. Esim. jos käyttää paljon Exceliä, niin sen alta löytyy VBA-ohjelmointikieli, joka helpottaa huomattavasti taulukoissa olevien tietojen käpistelyä (+ paljon muutakin).
Eihän se ohjelmointi kaikille sovi. Luulisin, että sellaisille suuripiirteisille ihmisille tuo homma ei sovi ollenkaan, mutta jos tykkää viilata pilkkua ja on tarkka yksityiskohdista (kuten minä), niin silloin voi tykästyäkin ohjelmointiin. Minusta puolestaan taas ihmisten toimintaperiaatteiden selvittäminen ei ole ollenkaan kiinnostavaa, koska ihmisten käyttäytyminen on ihan liian epämääräistä. Tietokoneet on paljon mukavampia, koska ne seuraavat vain ja ainoastaan "tehtävälistaansa" ja sitä nyt ymmärtää vielä tyhmempikin.
Kuten UT sanoi, ei pienten kotikutoisten ohjelmien tekeminen vaadi mitään älyttömiä. Toki jos ei ole koskaan ohjelmoinut, on ekan kielen oppiminen se työläin homma. Tämä siksi, että pitää oppia ohjelmoinnissa tarvittava ajattelutapa sekä hahmottaa peruskäsitteet (funktiot, kontrollirakenteet, lausekkeet, parametrit jne.). Tähän liittyy myös jossain määrin kyky hahmottaa ohjelman suoritusta tietokoneen näkökulmasta eli miten kone tulkitsee käskyjä ja miten niistä muodostuu toimiva ketju halutun lopputuloksen saamiseksi.
Matemaattinen ajattelutapa on kiistattomasti eduksi varsinkin yhtään haastavammassa ohjelmoinnissa. Sen sijaan koneen sisuskaluista tai niiden tarkasta toiminnasta ei tarvitse tietää juuri mitään ellei sitten aio alkaa jotain laiteajureita tms. koodailemaan. :)
Yksi työläämpi käytännön vaihe on myös käytetyn kielen ohjelmakirjastojen, työkalujen ja filosofian oppiminen, jotta erinäisiä asioita saa tehtyä tehokkaasti. Nykyisin kun useimmat ohjelmat hyödyntävät varsin sofistikoituneita kirjastoja ja apuohjelmistoja, jotta hankalampiakin asioita saa tehtyä helpommin kuin itse alusta alkaen kaikki tekemällä.
Ammattimaisen ohjelmoinnin haastavuus tänä päivänä tulee pitkälti laajojen ohjelmistojen aiheuttamasta monimutkaisuudesta (mm. arkkitehtuurisuunnittelusta) sekä niiden keskinäisten integraatioiden haastavuudesta. Käytännön ongelmana on usein myös sopivan tiimin kasaan saaminen ja sen työn tehokas organisointi.
Mukava huomata, että muutkin ymmärtävät tällaisen systeemin käyttökelpoisuuden. Olen nimittäin tarjonnut tota systeemiäni muutamalle kaverille, mutta yhtä lukuunottamatta he ovat olleet liian laiskoja seuraamaan tiliään edes tällaisella apuvälineellä (tai edes opettelemaan sen käyttöä sen verran kun alkuun on tarvis). Monia ei vaan tunnu kiinnostavan nähdä kauheasti vaivaa tällaisen eteen.
Toi mun softa toimii tosin ainoastaan Nordean verkkopankin kanssa (koska mulla on vain siellä tili), mutta jos ajatus kiinnostaa ja ei jaksa alkaa itse ohjelmoimaan omaa systeemiä, voi aina harkita kaupallista palvelua. Esim. Balancion tarjoaa suomalaisilla pankeilla toimivaa systeemiä, jossa on melko pitkälle samat ominaisuudet kuin mun softassa (mm. toi kulujen kategorioiden "oppiminen", jolle ovat kuulema oikein patenttia hakeneet. :D ) plus jotain lisäsälää. Hintakaan ei ole paha (4€/kk 12kk sopparilla). Ainoa mikä tossa arveluttaisi itseäni (ja monia muitakin) on päästää vieras ohjelma lukemaan omaa verkkopankkiani.
Matemaattinen ajattelutapa on kiistattomasti eduksi varsinkin yhtään haastavammassa ohjelmoinnissa.
Miehisen suoraviivaisesta putkinäöstä/-ajattelutavasta on myös yllättävän paljon apua miettiessä koodinpätkän rakennetta. :)
Jep Jep - kun mietin tuolla aikaisemmin ääneen omaa älykapasiteettiani ohjelmoinnin suhteen, tarkoitin sillä juurikin tuota. Eli matemaattista ajattelutapaa. Kykenin siihen viimeksi joskus lukioikäisenä sata vuotta sitten ja sen jälkeen taitoja ei ole tullut harjoiteltua, mitä nyt yliopistolla opinnoissa joutunut pakosta joitain laskuja vääntämään ja sekin oli viiskyt vuotta sitten.
Mutta ihan teoriassa, jos nyt päättäisin alkaa perehdyttämään itseäni koodaamisen saloihin, niin mistä kielestä kannattaisi aloittaa? Olisiko jotain mummo-ohjetta rautalangasta väännettynä mistään mitään ymmärtämättömille löydettävissä jostain?
-Noomi
mistä kielestä kannattaisi aloittaa?
Tämähän on sellainen ikuisuuskysymys, johon ei ole oikeaa vastausta. Yksi kieli voisi olla Python, joka on melko yksinkertainen oppia ja tähän kieleen löytyy paljon materiaalia. Suomenkielellä löytyy hakukoneen kautta hakusanoilla "python ohjelmointiopas" LUT:n sivuilla oleva opus, jossa asiat on väännetty perusteista lähtien.
Tämän kielen kanssa alkuun pääseminen saattaa olla hieman konstikasta, varsinkin jos ei ole asennellut ohjelmia aikaisemmin. Helpoin tapa ehkä kokeilla tätä ohjelmointiympäristöä on mallia "kannettava" eli hakukoneeseen sanat "portable python". Löytyviltä sivuilta voi ladata mobiilin python-ohjelmointiympäristön. Eli riittää, kun purkaa ladatun paketin johonkin paikkaan koneelleensa ja käynnistää paketin mukana tulleen ohjelman nimeltään PyScripter Portable, niin siitähän se tuskainen koodinvääntö alkaa. Jos tuo kieli tuntuu sitten mukaansatempaavalta, niin silloin suosittelen asentelemaan ihan sen virallisen Pythonin ja etsimään seuraksi kunnollisen koodieditorin.
Jos taas toisaalta vierastaa kaikkea edellistä ja haluaa nopeasti päästä opiskelemaan ilman mitään suurempia ohjelmien asenteluita ja säätämistä ja käytössä on Excel, niin suosittelen kokeilemaan sen alta löytyvää VBA-kieltä. Silloin pysytään tietysti kyllä vain taulukkolaskennan ihmeellisessä maailmassa, mutta tällä on nopea tehdä testiräpellyksiä, kun lähtötietoja voi syöttää aluksi käsin taulukkoon. Tähän kieleen näkyi löytyvän hakusanoilla "excel vba ohjelmointi" Haaga-Helian sivuilta opus, joka pikaisella silmäyksellä näytti ihan pätevältä.
Kannattaa ehkä ensin silmäillä eri ohjelmointikielien materiaaleja läpi yhtäaikaa rinnatusten. Näin sieltä ehkä paremmin hahmottaa ne ohjelmia ohjaavat tietyt perusrakenteet. Ja lopuksi vielä, että ohjelmoimaan oppii vain ohjelmoimalla ja hakukone on hyvä ystävä ongelmien kävellessä vastaan. Niin ja kannattaa miettiä joku hyvin pikkuinen käytännön ongelma, jonka haluaa ohjelmoimalla ratkaista. On paljon mielekkäämpää opiskella jotakin, kun on joku maali, johon tähdätä.
Lähetä kommentti