Kun huulet kohtasivat

Eräänä pimeänä iltana (ihan kuin niitä olisi valoisiakin tähän vuodenaikaan) tarkastelin paremman tekemisen puutteessa blogini tilastoja. Huomasin sieltä, että joku oli osunut blogiini hakusanoilla Julia Robertsin huulet. Tuo oli sen verran erikoinen haku, että olin hieman utelias ja katsoin itsekin mitä sieltä internetin ihmeellisestä maailmasta löytyy nuilla hakusanoilla.

Löysin itseni jostain kolmosen hömppäsivulta, johon oli mm. niputettu juttua huulien ja suun muodoista ja niihin liittyvistä luonteenpiirteistä (erittäin tieteellistä päätellä luonteenpiirteet huulien muodoista toim. huom.). Kun ei ole muutakaan tekemistä, niin tehdäänpä sitten tieteellinen analyysi suuni ja huulieni perusteella. Suuni ei näytä tässä naamassa mitenkään isolta, omasta mielestäni se näyttää keskimääräistä pienemmältä ja alahuuli on ylähuulta suurempi. Ja minkälainen sitten olen...

Pieni suu:

Henkilö, jolla on pieni suu, on kekseliäs ja mielikuvituksellinen. Hän on usein ujo, rauhallinen, arka ja vaatimaton. Kuitenkin pieni, täyteläinen ja tietyllä tavalla pehmeä suu voi kuvastaa aistillisuutta ja nautinnonhalua.
...
Ulkoneva alahuuli:

Ulkonevan alahuulen omaava henkilö on usein hyvin julma ja raaka. Hän ajaa vain omia etujaan ja tarkoitusperiään. Tämä henkilö on mitä suurin materialisti, joka hankkii haluamansa, vaikka siinä sivussa täytyisi sananmukaisesti murjoa muut kumoon.

Kekseliäs: Ehkä tai ehkä ei. En ole mikään ruudinkeksijä ja minun on hankala kehittää tyhjästä mitään ideoita. Yleensä ennemmin ajattelen, että miten jotakin voisi parantaa tai tehdä toisin. Työelämässä tämä on tullut huomattua monesti, yksityisellä puolella sen sijaan olen urautunut vähän liiankin pahasti.

Mielikuvituksellinen: Vähän joo. Välillä on ihan hyvä ajatella laatikon ulkopuolelta aivan mahdottomiakin ajatuksia, niin pysyy mieli virkeänä ja ehkäpä sitä voi syntyä uusia ajatuksiakin.

Ujo, rauhallinen, arka ja vaatimaton: Nuokin voisi tiiviistää yhteen sanaan eli introvertti tai sisäänpäin kääntynyt, sellainenhan minä pohjimmiltani olen. Vaatimaton, joissain asioissa kyllä ja joissain ei. Silloin kun ei, niin silloin vaatimattomuus on kaukana ja vain ja ainoastaan täydellisyys kelpaa.

Julma ja raaka: Käsi ylös nyt, jos olisit sellaista minusta arvannut, minulle tuo ei niin yllätyksenä tullut. En nyt ole tainnut koskaan tehdä varsinaisesti mitään brutaalia, ja nyt siis tarkoitan tekoja. Sanallisesti julmuutta on tullut kyllä päästettyä ilmoille muutamankin kerran. Omien ajatusten seasta taas löytyy välillä sellaista materiaalia, että sitä en tule kertomaan koskaan kenellekään tai minnekään, en edes tähän blogiin.

Materialisti: Tämäkin taas hieman kaksijakoinen asia. Tulen toimeen ihan hyvin vähällä tavaramäärällä ja koitan vältellä kaikenlaisen turhan tavaran ostoa. Nytkin, vaikka osaa komeroistani täyttää tyhjät pahvilaatikot, mielestäni minulla on turhaa tavaraa, josta tekisi mieli päästä eroon jotenkin. Osa on sellaista, että en tee niillä yhtään mitään (saatu jostain) ja jotkut taas sellaisia, joita olen joskus tarvinnut mutta en enää. Taloudestani myös puuttuu joitakin sellaisia esineitä mitä voisi kuvitella löytyvän melkein joka kotitaloudesta. Toisaalta taas niiden tavaroiden, joita tarvitsen, pitää olla hyviä ja käytännöllisiä. Keskinkertaiset, heikkolaatuiset ja epäkäytännölliset esineet ja asiat saavat sapen kiehumaan hyvin nopeasti.

Loppupäätelmät tuosta "tieteelisestä" huuli-/suu-analyysistä... Nojaa, ihan kohtalaisen hyvin tuosta jotakin suuntaviivoja voi saada mutta nuo ovat kyllä aika yleisluonteisia kuvauksia. Peukku ei nouse ylös eikä laske alas vaan jää sille välille.