Eilen oli hieman tavallisesta poikkeava työpäivä, koska piti matkustella. Matkustelujen välissä oli muutama kokous ja lisäksi piti hoidella vielä erinäisiä sekalaisia asioita asiakkaan kanssa.
Jotenkin nämä tavallisesta arjesta poikkeavat päivät saavat minun ajatukset "ylikierroksille". Tämän huomaa varsin hyvin jo edellisinä päivinä, kun ajatukset pyörivät villisti jo tässä normista poikkeavassa päivässä. Nytkin edellisinä iltoina en nukahtanut normaalisti vaan pyörin sängyssä ajatellen kaikenlaista. Saman huomasin myös silloin, kun olin matkustamassa takaisin kotiin. Matkustaessa kun ei ole juuri mitään tekemistä, niin nytkin ajatukset pyöri taas villisti päivän tapahtumissa melkein koko matkan ajan.
Nämä ei-normipäivät meinaavat olla hieman rasittavia juuri nuiden villisti pyörivien ajatuksien takia. Sitä on varmaan jo niin tottunut tähän tylsään ja yksinkertaiseen elämäänsä, että jos siihen vähänkään tulee muutosta, niin tuntuu, että aivoilla on heti mopo keulimassa ja kaikki tuntuu kaaokselta. Ja tästä ajatuskaaoksesta on sitten seurauksena uupunut ja nuutunut olotila.
Tuosta eilisestä päivästä jäi myös yksi asia häiritsemään mieltäni. Sekalaisia asioita hoitaessa jouduin selittämään yhdelle naiselle jotakin työhön liittyvää asiaa. Siinä asiaa selittäessäni nainen istui vierelläni ja hän katsoi samalla minua ja kuten myös minä häntä. Ja tämä asia mikä jäi minua häiritsemään oli se, että tästä tapahtumasta (kun minä katson tätä naista silmiin) jäi ikään kuin valokuva aivoihini. Pystyn näkemään sen naisen katseen niin selvästi mielessäni, aivan kuin katsoisi jotakin valokuvaa. Miksi se sitten jäi nuin hyvin mieleeni, sitä en tiedä. Tämä kyseinen nainen kieltämättä oli siinä tilanteessa minun mielestä aika viehättävän näköinen ja sekin katse oli jotenkin naulitseva.
Outoa tuokin, miten äkkiä sitä arvioi ihmisen ulkonäön jo ihan heti ensi sekunneilla tavatessaan toisen. Kun tapasin tämä kyseisen naisen ensimmäisen kerran joskus viime vuoden puolella, niin ensimmäinen ajatus suunnilleen oli "onpas hyvän näköinen nainen". Toisena hyvänä esimerkkinä tästä on puolestaan tänään tapahtunut... Olin tulossa töistä ja vastaan tuli nainen ja tässä tilanteessa ensimmäinen mieleen tullut ajatus oli "tuopa ei ollut kovin puoleensa vetävän näköinen tapaus, ei vaikka oli hiuksetkin värjännyt". Mut joo, vaikka moni kakku päältä kaunis, niin silkkoa koko sisältö. Siis näinkin voi olla. Ei se ulkonäkö vielä paljasta itse siitä ihmisestä vielä kovinkaan paljoa.
Niin vielä jäi siitä eilisestä päivästä myös toinenkin asia häiritsemään mieltäni. Ollessani kokouksessa, jossa oli mukana myös tämä aikaisemmin mainittu nainen, panin merkille yhden asian. Siinä pöydän ääressä istuskellessa ja katsellessa milloin minnekin huomasin silmänurkastani, kun tämä nainen vilkuili minua muutaman kerran. Tuskinpa siinä nyt mitään sen kummempia, saahan sitä toisia katsoa kun teen sitä itsekin mutta jotenkin tuokin asia kiinnitti huomiotani. Lieneekö sitten jo havaittavissa ehkä lievää vainoharhaisuutta, kun panen merkille näinkin vähäpätöisiä asioita ja ne jäävät sitten ajatuksiin kummittelemaan...
20.4.2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
3 kommenttia:
Hei UT.
En ole ihan varma, että saako tällaista asiaa pyytää, mutta pyydän nyt kuitenkin.
Lueskelen näitä tekstejäsi mielelelläni, mutta tuo keltainen teksti mustalla taustalla, juuri tuolla fontilla, saa kirjaimet ja rivit hyppimään silmissäni. Eli siis tekstistäsi tulee jokseenkin vaikeaselkoista.
Voi olla, että ainoastaan minun silmäni näkevät asiat noin, joten minua nolottaa pyytää fiksaamaan jotenkin tuota väritystä ainoastaan omien silmieni häröjen takia. VArsinkin, kun kuvittelen tuon tyylin olevan tarkoituksella valittu, liittyen mainitsemaasi ohjelmointitaustaasi.
No, siis en oikeasti halua sinun muuttavan blogisi tyyliä vain sen takia, että minun silmäni eivät tykkää keltaisesta fontista mustalla pohjalla, mutta jos sitä saisi jotenkin hieman lukijaystävällisemmäksi, olisin kiitollinen.
Hei Anonyymi ja kiitos palautteestasi. Palautteesi on meille tärkeä, jotta pystymme kehittämään blogia parempaan suuntaan. Palautteestasi ei kuitenkaan saa tarkasti selvää mitä haluat, ensin pyydät muuttamaan väritystä mutta et sitten kuitenkaan halua muutosta blogin tyyliin. * Otapa näistä naisten vaatimuksista sitten selvää. Huokaus... * Kaikesta huolimatta, palautteesi on lähetetty eteenpäin blogin Ylläpitäjälle.
Ystävällisin terveisin,
blogin Asiakaspalvelu
Kiitos kohteliaasta ja nopeasta asiaan palaamisesta.
Myönnän, että pyyntöni ei ollut helposti ymmärrettävissä tai suoraviivainen, omalla tavallaan se oli kyllä looginen (ehkä sitä tosiaankin kutsutaan naisten logiikaksi). Yritän nyt selittää miksi.
A) Oikeasti siis halusin, että vaihtaisit keltaisen fontin ja mustan taustan, koska no - se nyt vaan tekee lukemisesta hankalaa, minulle nimittäin.
B) Sitten kesken kaiken tajusin, että on sangen epäkohteliasta alkaa vaatimaan jotakuta muuttamaan omaa hengen luomustaan erilaiseksi, VAIN sen takia, että minun silmille ko. tyyli ei sovi.
C) Hätäännyin hieman, ja aloin miettimään, että no mitenkäs minä tämän asian ilmaisen... toivoisin muutosta omien silmieni takia, mutta toisaalta se on pöyristyttävän itsekeskeinen pyyntö, koska kyseessä on kuitenkin kirjoittajan valitsema tyyli.
D) Lopputulos oli sitten epämääräinen, tyyliin - voisitko muuttaa, mutta älä siis minun takia muuta, mutta muuttaisitko sittenkin... Ai know - ei kovin hyvä.
Mutta siis - pystyn kyllä edelleenkin lukemaan, joten kaiketi yritin viestittää jotain sellaista, että jos tuo keltamusta-tyyli on sinulle erittäin tärkeä ja tarkkaan harkittu design tämän blogin ilmiasun kannalta, niin kannattaa pitää omasta tyylistä kiinni. Mutta jos se ei ole kovinkaan tärkeää sinulle loppupelissä, niin sitten jotain muuta layouttia olisi ehkä hieman helpompaa lukea.
En tiedä tuliko tämä yhtään sen selkeämmäksi. Pahoittelen sekavuutta.
Ystävällisin terveisin, A.
Lähetä kommentti