15.2.2011

Tekstiviestiä pukkaa

Netissä seikkaillessani päädyin jotain kautta blogikirjoitukseen, jossa oli käsitelty sitä, miten piinaavalta se tuntuu odotella tekstiviestiä toiselta henkilöltä.

Tuon kirjoituksen johdosta taas aloin muistella omaa puhelinhistoriaani. Jos ensiksi miettii nuita tekstiviestejä niin silloin aikaisemmin, kun oli vielä edes jonkinlaista yhteydenpitoa joidenkin naispuolisten henkilöiden kanssa (vuosia, hyvin monia vuosia sitten), niin niitä viestejä tuli joskus laitettua ja myös vastaanotettua. Aika monesti minä olin se, joka laittoi viestin ensimmäisenä, muutamia viestejä edestakaisin ja siinäpä se. Parina viimeisenä vuotena on tullut ehkä lähetettyä maksimissaan viitisen viestiä, nekin tyyliin "hyvää joulua" tai "hyvää uutta vuotta". En muistanyt kyllä yhtään milloin viimeksi joku olisi laittanut viestin ensin minulle, se menee tuonne aikakategoriaan "useita vuosia sitten".

Puhelupuoli taas... Jos näistä jättää pois perheen jäsenten väliset puhelut niin kovin vähäiseksi jää puhelut. Suurimmaksi osaksi puheluita, joita olen saanut, ovat tulleet puhelinmyyjiltä (joiden soitot olen nykyään onnistunut karsimaan minimiin) tai pankista. Yhden puhelun, joka ei ollut edellä mainitun kaltainen, sain joskus lokakuussa 2008 (piti tarkistaa puhelimesta). Yksi nuista harvoista sähköpostitutuista soitti mutta senkin soiton tarkoituksen olisi varmaan pystynyt etukäteen arvaamaan. Hänellä oli silloin tietokoneen kanssa jotakin ongelmia ja pyysi siihen apua. Mutta kuten sanottua, tuon soiton tarkoituksen olisi voinut arvata etukäteen, sillä tuon henkilön, jonka kanssa vuosia sitten tuli pidettyä enemmän yhteyttä, niin jos hän teki aloitteen viestinnässä niin yleensä hänellä oli joku ongelma, johon hän tarvitsi apua.
Noina hetkinä sitä ei juuri mitään muuta toivoisi, kuin että se viesti viimein tulisi, ja päästäisi piinasta. Että sitä voisi varmuudella tietää, missä mennään, mihin suuntaan ja kenen kanssa. Että koittaisi se aika, kun ei tarvitsisi odottaa, jännittää ja muuttua kurpitsaksi pelkästä poukkoilemisen määrästä. Että saisi olla vakiintunut, tylsä ja yllätyksetön.
Tuo pätkä siis tuolta alussa olleen linkin takaa... Minulle vakiintunut, tylsä ja yllätyksetön ovat tuttuja asioita kun puhutaan puhelimen kautta tapahtuvasta viestinnästä, olleet jo pitkään...

Ei kommentteja: