6.2.2011

GRRäyhhh!

Tänään oli taas päivä, jolloin käämit hieman paloivat... Eräs asia, jota yritin tehdä, ei onnistunut ollenkaan vaan se - mitenkähän tämän korrektisti ilmaisisi - meni yksinkertaisesti päin hevon vittua.

Se on mielenkiintoista miten äkkiä mieli voi muuttua sekunneissa rauhallisesta tilaan, jossa ollaan melkein raivon partaalla (tai hieman sen ylikin)... Mutta kuitenkin, kun homma kusi reisille niin välittömästi alkoi kuulua sitä v-alkuista sanaa, teki mieli paiskoa esineitä pitkin seiniä ja kieltämättä pari keittiöesinettä siirtyi paikasta A paikkaan B ja myöskin joku kaapin ovi saattoi paukkua...

En tiedä miksi, mutta minulla tahtoo aika helposti keittää yli juuri tuollaisessa tilanteessa missä joku asia epäonnistuu täysin. Joskus olen miettinyt, että tuollaisen tilanteen sattuessa pitäisi olla joku keino, jolla purkaa tuo raivo hetkessä. Tämä keino saisi olla mielellään sellainen sopivasti fyysinen ja raskas, jotta vihapäissään sitä jaksaisi tehdä mutta se veisi kuitenkin mehut ja pahimman kiukun melko lyhyessä ajassa. Ja tietysti sellainen, että tarpeen sattuessa se olisi heti saatavilla. Niinkin yksinkertainen asia kuin isolla lekalla kiven pieksäminen voisi olla ihan hyvä ja yksinkertainen konsti mutta eipä täällä kaupungissa oikein sellaista konstia kehtaa käyttää ja asuntoon sisällekään kun ei pahemmin innosta mitään agressionpurkukiveä tuoda... Tässä olisi selvästi pienen mietinnän paikka...

Tuli tästäkin raivosta mieleen, että tuskin kovi minut tunteva tietää tästä asiasta eli kiihtyvyydestä nollasta sataan hetkessä. Monet varmaan pitävät minua aika rauhallisena henkilönä ja sitä kieltämättä olenkin, mutta rauhallisen pinnan alla voi kuitenkin olla ihan jotain muuta kuin rauhallista. Kuppia voi keikuttaa aika kauan mutta kun se menee nurin niin se menee kunnolla... Mitenköhän muuten, jos joskus aloittaisin seurustelun (mikä on tietysti ihan toiveajattelua) ja suhteen alussa kumppani joutuisi todistamaan tämänkaltaista pientä paineen tasausta... Toisen naama voisi kyllä olla näkemisen arvoinen varsinkin, jos ei tietäisi tästä ominaisuudesta ja pitäisi minua rauhallisena tyyppinä.

Ei kommentteja: