4.6.2014

Vauhtia

Kun unohtui kirjoitella viime kirjoitukseen asioita, niin pitää hieman jatkaa taas. Kun laskut pitää maksaa, niin töissä pitää käydä saadakseen rahaa. Eli joutuu sitomaan itsensä sillä työsopimuksella työnantajaan eli käytännössä on sen työnantajan bitch, jolla ei juuri vapautta ole. Käytännössä vapauden työnantajasta saisi vain sillä, että olisi taloudellisesti riippumaton.

Tein laskentataulukolla pieniä laskelmia, jotta näkisi minkälaisella summalla pärjäisi lopun eläämäänsä ilman, että tarvitsisi tehdä päivääkään töitä. Lähtöolettamukseksi laitoin, että menot pysyvät samana vuodesta toiseen ja rahoille tulee vuodessa prosentti korkoa. Vuosittaisiksi menoiksi laitoin 25 k€, joka on minun mittapuussa aika paljon. Noilla olettamuksilla katsoin, että lähtösumman pitäisi olla luokkaa 1 M€, jotta rahat riittäisivät n. viidenkymmenen vuoden päähän. Jos taas korkoprosentti olisi 3,5, niin tällöin alkupääomaksi riittäisi vain 500 k€. Tuossa tapauksessa rahat riittäisivät vain n. 35 vuotta eli alkaisi olla vähän siinä ja siinä, että riittäisivätkö rahat aivan viimeisille elinvuosille. Tietysti silloin voisi pihistellä loppumetreillä tai vastaavasti voisi kuolla aikaisemmin pois. Luultavasti tuo jälkimmäinen vaihtoehto olisi todennäköisempi, kun ottaa sen huomioon, että yksinäisen elinajan odote on lyhyempi.

Loppujen lopuksi tuo 500 k€ ei kuulosta mitenkään isolta mutta kuitenkin sen verran iso rahasumma on kyseessä, että ei sitä näillä palkoilla tienaa mitenkään edes 15 vuoden aikana. Noh, lottovoittoa odotellessa joutaa olemaan se työnantajan bitch.

Niin ja palatakseni vielä tuohon otsikkoon... Aamulla heräsin taas omia aikojani aivan liian aikaisin, joten myös työpaikalle tuli lähdettyä aikaisin. Siihen aikaan pyörätiellä ei ollut liikkeellä ketään muita kuin minä, kunnes yhden mutkan takana oli edessä yllättäen jänis (tai rusakko, en nähnyt kunnolla). Pitkäkorva lähti juoksemaan vauhdilla siihen suuntaan minne minäkin olin ajamassa pyörällä. Aloin polkea pyörällä raivokkaasti, jotta olisin saanut sen kiinni. Puppeli kuitenkin löysi jostain ihmeestä vielä nopeamman loikkarivaihteen enkä pysynyt enää perässä vaikka aika vauhtia poljin minäkin. Lopulta kilvanajo päättyi 100 m:n päässä siihen, että ketkale hyppäsi pusikkoon ja minä jatkoin taas normaalisti matkaani töihin. Nopeita ötököitä, kun ei edes pyörällä pysy perässä!
Lähettänyt Urpo Turpo klo 18:21
Tunnisteet: ,

7 kommenttia:

Vaeltaja kirjoitti...

Tuossa pikkulaskelmassasi on pari isompaa puutetta, jotka ironisesti vaikuttavat vastakkaisesti.

Ensinnäkin kyllä sinä työttömänä vapaaherrana saisit käsittäkseni työttömyyskorvausta ja asumislisää huolimatta siitä, että tilillä olisi rutkasti tuohta. Noihin perustukiin vaikuttaa käsittääkseni ainoastaan saadut tulot, mutta ei niinkään jo kertynyt omaisuus. Kokonaan eri asia ovat erilaiset tarveharkintaiset tuet ja avustukset, joita mm. sossu myöntää. Niissä toki katsotaan hakijan varallisuus osana sitä 'tarvetta'. Näin voisi arvioida, että kuussa voisi napsahtaa sellainen 500€ tukia (en tiedä tarkemmin kun en ole noita koskaan nauttinut). Tuon vastineeksi saattaisi tosin joutua tekemään kaikenlaista tympeää pelleilyä, kuten lappujen täyttelyä ja turhia kursseja yms. tai tuet heikkenisivät oleellisesti eli oikein varakas mies tuskin moista jaksaisi. :) Lisäksi saisit vielä pientä eläkettä kun ikä tulee täyteen joskin vanhemmiten erilaiset hoito- ja lääkekulut lienee vievät sen ja ylikin.

Toisekseen, noin pitkällä ajalla pitää ehdottomasti huomioida inflaatio tuolle tilillä makaavalle pääomalle. Keskimäärin se luultavasti olisi luokkaa 2-3% vuodessa, jolloin nyt arvioitu 25000€ vuosibudjetti olisikin jo luokkaa 85000€ vuodessa 50 vuoden päästä olettaen 2,5% keskimääräistä vuosi-inflaatiota (voi olla enempikin). Lisäksi noista korkotuloista napsahtaa vielä 30% lähdevero eli jollain 1% korolla tekee käytännössä roimaa persnettoa joka vuosi. Se 3.5% korkotuottokin on em. inflaatiolla verojen jälkeen aikalailla 0. Millin pääoma riittäisi siis 25k€ / vuosi tahdilla siis vain 40v, jos tuotto olisi 3,5% vuodessa.

Tämän pikku pohdinnan jälkeen näemme hyvin miksi rahojaan ei kannata makuuttaa jossain säästötilillä vuosikausia, jos niitä on yhtään enemmän. Iso syy miksi tavikset ei koskaan vaurastu on juuri siinä, että makuutetaan rahoja jollain nollakorolla perustilillä, otetaan kaikenmaailman luottoja yms. ja sitten toivotaan jotain lottovoittoa tai isoa perintöä pelastamaan tilanne. Sen sijaan omaisuuttaan voisi kartuttaa parilla keinolla.

Helpointa on sijoittaa osakkeisiin. Nykyään on tosi matalan kulun hyvin hajautettuja indeksejä ja rahastoja, joihin voi sijoittaa pienilläkin kuukausierillä säännöllisesti. Pidemmän ajan laskennallinen tuotto näille on 8-10% vuodessa ja monien rahastojen kohdalla vero tarvitsee maksaa vasta vuosien päästä kun oikeasti tulouttaa voittojaan, jolloin ehtii saada kivaa korkoa korolle efektiä siinä välillä. Toki räväkkiäkin kurssilaskuja tulee välillä, mutta ne ovat pitkäaikaiselle sijoittajalle vain mahdollisuus sijoittaa lisää tulevaa nousua odotellessa. Jos olisit vaikkapa 10v sitten alkanut sijoittaa näihin säännöllisesti, olisi sinulla nyt kelpo voitot raksuttamassa.

Toinen tapa, joka on Suomessa yleinen, on hankkia oma asunto. Vuokran maksaminen on rahan heittämistä tuuleen joka kuukausi, kun taas hyvin valittua asuntoa maksaa itselleen vanhuuden turvaksi. Korot ovat nyt alhaalla ja niitä saa vielä vähentää ensiasunnon ostajana verotuksessa. Toki asunnot ovat aika kalliita monilla paikoilla ja on niistä kulujakin, mutta kyllä vuosikymmenet vuokralla asuva häviää tähän verrattuna moninkertaisen summan. Toisaalta pitää ajatella niin, ettei osta liian kallista asuntoa mutta kuitenkin mielellään jostain kasvukeskuksesta, ellei sitten suunnittele majailevansa loppuikänsä jossain takahikiällä. Jotkut vievät tätä ajatusta vieläkin pidemmälle ja hankkivat opiskelupaikkakunnilta useamman yksiön sijoituskämpäksi. Opiskelija maksaa valtion tuilla vuokraa, jolla lyhentää asunnon velkaa, ja hyvin valitulla paikalla asunnon arvo luultavasti nousee vuosien mittaan.

Näin se vaan tuppaa olemaan, että varallisuus kertyy rohkeille ja yritteliäille ihmisille todennäköisemmin. Sinunkin rahoillasi tekevät tiliä vuokraisäntä ja pankki (lainaamalla tai sijoittamalla sun rahat eteenpäin paljon paremmalla tuotolla kuin sulle maksavat) eli kyllä siinä kestää käydä molo otsassa duunissa joka arkipäivä näiden hyväksi.

4.6.2014 klo 21.59.00
Urpo Turpo kirjoitti...

Lähinnä tein tuon laskelman vain siksi, jotta näkisi jotain suuntaviivoja siitä rahamäärän suurudesta, joka riittäisi riittävän pitkälle. Ei tuolla ollut tarkoitus ottaa kaikkea huomioon ja jos omaisin riittävästi massia ollakseni vapaaherra, niin en tosiaankaan käyttäisi aikaani mihinkään tukihakemuslappupelleilyyn. Silloin saisi minun puolesta pitää yhteiskunta tunkkinsa.

Kyllähän sitä 10 vuotta sitten olisi ollut hyvä ryhtyä osake-/rahastosäästäjäksi mutta hankalapa sellaista oli tehdä opiskelijan persnettotuloilla. Ja mitä nyt olen laskeskellut rahastosijoituksien mahdollisuuksia, niin kovin jää ohueksi tuotot kaikkien hallinointi- yms. kulujen jälkeen varsinkin pienillä sijoituksilla. Kerran laskin pankin tuputtaman rahaston tuottoa, niin kymmenen vuoden aikana sijoitus olisi tuottanut vain persnettoa, jos tuotto olisi ollut alle nolla prosenttia yhtenäkään vuonna (joka on hyvinkin mahdollinen tilanne).

Nyt tilannetta mutkistaa se, että jos nyt joskus lähivuosina löydän sen työpaikan sieltä toiselta paikkakunnalta, niin tarvitsen ne säästöön kertyneet vähät rahat talon ostoon. En nimittäin aio enää asua kerrostalossa muiden apinoiden joukossa yhtään sen enempää kuin on tarve. Tuo seikka sitten rajoittaa pitempiaikaisten sijoitusten tekoa, sillä rahat olisi hyvä saada ulos nopeasti tilaisuuden tullen.

Siinä olet oikeassa, että asunto on hyvä sijoitus. Minun rahoillani ei nimittäin mitkään vuokraisännät tee tiliään. Minun mielestä sen sijaan se raha näyttää kertyvän rahan luo, ei siinä ole paljoa rohkeudella tai yritteliäisyydellä tekemistä.

5.6.2014 klo 18.05.00
Vaeltaja kirjoitti...

No joo, taisin itsekin sanoa, että harva oikeasti varakas jaksaisi jossain tukiviidakossa aikaansa kuluttaa. Pointti oli kuitenkin siinä, että oikeasti varakkaaksi ei niin vain päästä, jolloin joku tuollainen välimallin ratkaisu voisi periaatteessa aivan hyvin tulla kyseeseen. Toki itse pysyisin tällöin ennemmin töissä ja vaikka olisinkin todella varakas, tekisin siltikin jotain järkevää työtä. Pelkkä vapaaherran elämä ei mun mielestä istu terveelle työkykyiselle miehelle, vaan aina pitää olla jotain mielenkiintoisia projekteja vireillä.

Sen sijaan toi inflaation huomioimatta jättäminen aiheutti sen verran karkean laskuvirheen laskelmiisi, ettei niitä voinut enää juuri pitää edes suuntaa antavina. 500000€ ja 3,5% tuotto ei riitä 35v, vaan käytännössä alkupääomaa tarvitaan suht maltillisellakin inflaatiolla lähes kaksinverroin. Toki 3,5% onkin varsin surkea tuotto pidemmän ajan sijoituksille, mikä osoittaa pankkitilien heikkouden sijoituselementtinä.

Olet katsellut vääriä rahastoja. Kaiken a ja o rahastoissa on minimoida kulut ja tällöin joku OP:n pankkitädin suosittelema rahasto ei tule kyseeseen. Siksi ne niitä niin ahkerasti kauppaa, kun ne on pankille hyvä diili ja se on taas kerran pois sulta. Ottamalla asioista hiukan selvää löytää kyllä parempia kohteita. Itselläni on sijoituksia mm. Nordnetissä, jossa esim. aloittaa nyt juhannuksen alla täysin kuluton rahasto. Eli todellakin osakerahasto, jossa kulut ovat 0% eikä mitään piilokuluja. Minimi kertasijoitus on 15€ eli ei jää siitäkään kiinni. Toki se on vain yksi vaihtoehto ja toinen tärkeä pointti onkin olla tunkematta kerralla kaikkia ropojaan yhteen ainoaan rahastoon, vaan pitää hajauttaa sekä ajallisesti, maantieteellisesti sekä erityyppisiin kohteisiin jollain suunnitelmalla. Ei se mitään rakettitiedettä ole, kunhan viitsii hiukan perehtyä asioihin ensin.

Rahastoista saa rahat pihalle heti kun tarvii eli ne ovat varsin likvidiä varallisuutta. Tokikaan itse en tappiolla myisi ja tästä päästäänkin kolmanteen varallisuuden kartutusteesiin. Nykyisillä koroilla kannattaisi itse asiassa olla kohtuulllisesti velkaa. Tokikaan ei liikaa, mutta siinä määrin, että halpakorkoista asuntolainaa ei kannata maksaa hampaat irvessä pois, vaan sijoittaa ennemmin ylimääräiset paremmin tuottaviin kohteisiin. Lainaa voi aina lyhentää sitten nopeammin, jos tilanne muuttuu ja korot alkavat nousta merkittävästi. Inflaatio huomioiden reaalikorot taitavat olla negatiiviset, joten inflaatio tekee töitä velallisen puolesta toisin kuin pankkitilisäästäjän. Velan nopeasta maksamisesta ei saa mitään mitalia, joten tilannetta kannattaa hyödyntää mahdollisuuksien mukaan. Suurin osa valtavista omaisuuksista on luotu juurikin velkarahalla. Itsellänikin olisi tässä suhteessa selkeästi parantamisen varaa, jotta saisi pääomia sjoituksiin. :)

"Minun mielestä sen sijaan se raha näyttää kertyvän rahan luo, ei siinä ole paljoa rohkeudella tai yritteliäisyydellä tekemistä."

Alkuosa on sinänsä aivan totta, mutta unohdat tässä erään kriittisen jutun: harva miljonääri on saanut rahansa tyhjästä ja alkanut sitten vaan siitä kartuttelemaan riskittömästi lisämiljoonia (vaikka kateelliset näin asian haluavatkin aina ilmaista). Toki näitäkin on, mutta kyllä usein on kyse siitä, että ne rahat on ensin pitänyt tehdä jostain ja tämä vaatii juuri sitä mainitsemaani rohkeutta, yrittäjyyttä, kovaa työtä, riskejä, kaukonäköisyyttä, kontakteja ja kyllä useimmiten myös tuuriakin. Mistään tyhjästä sulle ei tule sitä milliä eläkerahoiksi lopsahtamaan, joten voi yhtä hyvin alkaa miettiä olisiko jotain muita mahdollisuuksia.

5.6.2014 klo 22.55.00
Urpo Turpo kirjoitti...

Luultavasti en minäkään ihan toimettomaksi jäisi vaan keksisin jotakin pientä puuhasteltavaa. Eihän sitä muuten järjissään pysyisi, jos ei olisi mitään järjellistä tekemistä.

Velan otto on minun mielestä ihan se viimeinen keino rahoittaa asioita ja sitä pitäisi välttää niin kauan kuin mahdollista. Se yleinen puhe siitä, että lainaa ei nyt kannata maksaa hampaat irvessä takaisin on aivan täyttä paskaa. Velasta maksaa AINA enemmän mitä on itse saanut rahaa, olkoot korot miten matalalla tahansa tai oli se inflaatiopeikko "nakertamassa" sitä velkaa.

Laskin huvikseni asuntolainan kulujani. Jos olisin pitäytynyt pankin maksusuunnitelmassa (takaisinmaksuaika 16 vuotta), koroista kertynyt summa koko ajalta olisi ollut lähemmäs 36 % tuosta alkuperäisestä lainasummsta. Mutta kun maksoin lainaani vähän tavallista ripeämmin takaisin, niin lopulta maksettujen korkojen summa oli vain seitsemän prosenttia tuosta lainan määrästä. Ja tästä laskelmasta puuttuu vielä ne juoksevat kulut lainan automaattisesta lyhennyksestä. Saisi inflaatiopeikolla olla melko hyvä ruokahalu, jos aikoisi syödä tuon verran kuluja pois.

7.6.2014 klo 18.11.00
Vaeltaja kirjoitti...

"Velan otto on minun mielestä ihan se viimeinen keino rahoittaa asioita ja sitä pitäisi välttää niin kauan kuin mahdollista."

Muuttaisin tuon muotoon "velka on viimeinen keino rahoittaa kulutusta ja sitä pitäisi välttää". Nyt kuitenkaan ei ollut puhe kulutuksesta, vaan velkarahan sijoittamisesta tuottavammin kuin mitä velan hoitokustannukset (korko) ovat. Mitä sitten, jos korkoa menee 36% jossain 16v, kun osakkeet tuottaisivat vaikka 200% samassa ajassa (esim. tyyliin 6% vuosituotto keskimäärin 10v sijoitusajalla). Samaten jos velaksi ostetussa sijoituskämpässä vuokralainen maksaa vuokraa, josta jää paljon enemmän tuottoa kuin korkokulut (jotka muuten voi vähentää verotuksessa vuokratulosta) ja hyvässä lykyssä kämpän arvokin nousee tai ainakin suojaa inflaatiolta. Tätä kutsutaan vivulla sijoittamiseksi. Lainanmaksujen kiirehtimisen sijaan sinulla olisi siis nyt paljon enempi rahaa. Taisin mainita, että isoimmat omaisuudet tässä maailmassa on tehty juurikin velkavivulla. Peruspalkansaajalla kun harvoin on sellaisia pääomia itsellä, että pelkästään niillä olisi mahdollista päästä käsiksi yhtään suurempiin pääomiin ja sitä kautta päästä nauttimaan "raha tulee rahan luo" -ilmiöstä. Life is too short.

Velalla sijoittaminen on erityisen optimaalista silloin kun korot ovat matalalla, koska tällöin reaalikorot voivat olla jopa negatiiviset, jolloin lainan hoitokulut ovat olemattomat. Tällöin myöskin rahan tilillä makuuttaminen on järjetöntä, koska tuottoa ei saa. Itse asiassa kyllä se inflaatiokin rouskuttaa tuota summaa kun lasketaan 2% inflaatiolla, niin 16v tulee 37%. Tästä nähdään, että korko on itse asiassa ollut olematon kulu tuossa sinun lainassasi. Lisäksi jos korot alkaisivat nousta, mikään ei estä nostamasta rahastoja ja alkaa lyhentämään lainaa nopeammin pois siinä tilanteessa kertyneillä tuotoilla.

Toki sijoittamisessa on aina riskinsä, kuten lähes kaikilla asioilla tässä elämässä, ja oikein huonolla tuurilla toki voi tulla tappioita ja korot lähteä nousuun samaan aikaan, jolloin tilanne toki olisi epäedullinen. On kuitenkin turha haaveilla mistään eläkemiljoonasta, jos asian eteen ei ole valmis yhtään järkevällä tasolla riskiä ottamaan, vaan toivoo vain jotain lottovoittoa, jonka todennäköisyys on pienempi kuin saada salamanisku päähänsä. Silloin on parempi vain asennoitua käymään nöyrästi sarvi otsassa töissä jonnekin 70v asti, kuten meidän ikäpolvemme varmaan joutuu tekemään tätä menoa, ja jättää se rahan tekeminen muiden huoleksi.

Kai muuten tiesit, että kaikki maailman raha on itse asiassa velkaa? Pankit luovat uutta rahaa puhtaasti tyhjästä myöntämällä lainaa eri tahoille ja luomalla sitten tietokoneella "uutta" rahaa bittiavaruudesta. Se, että kaikki maksaisivat velkansa pois, ei ole edes mahdollista, koska raha ei riittäisi koron maksuun ollenkaan (korot maksetaan uudella velalla eli inflaatiolla pitkälti). Ironisesti velattomassa tilanteessa meillä ei myöskään olisi rahaa enää lainkaan, koska raha = velka. :)

7.6.2014 klo 20.09.00
Urpo Turpo kirjoitti...

Eli mikä oli tämänkin jauhannan pointti? Velkaa kannattaa ottaa vain, jos sen saa maksatettua muilla ja rahaa tulee nappia painamalla lisää (mikä kuulostaa todella loogiselta).

Mutjoo... Laitetaanpa asioita hautumaan hatun alle.

8.6.2014 klo 17.06.00
Vaeltaja kirjoitti...

Pääpointti lienee, että jos haavailee taloudellisesta riippumattomuudesta ja vapaaherruudesta, olisi hyvä ymmärtää miten systeemi toimii ja millä keinoilla siihen voisi todennäköisimmin päästä. Esim. kyrsivä työ pienellä palkalla ja rahan makuuttaminen nollakorolla tilillä ei kuulu näihin tai meillä olisi paljon enemmän vapaaherroja. ;)

Tuon ymmärsit ihan oikein, että pohjimmiltaan on kyse siitä, että oma omaisuus karttuu juurikin muiden kustannuksella eli karkeasti yksinkertaistaen sunkin rahat tulee siitä, että joku muu jossain päin maailmaa on valmis kuluttamaan ja ottamaan velkaa. Kaikki yritykset toimivat ja tuottavat omistajilleen puhtaasti tällä periaatteella, että ihmiset kuluttaa ja ottaa velkaa. Valtiotkin ovat viime aikoina harrastaneet tätä puolta varsin sujuvasti.

8.6.2014 klo 18.55.00

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)