Uusinta

On unohtunut näköjään kirjoittaa yli kuukausi sitten mainitusta saunaillasta mutta korjataanpa nyt se asia...

Eipä tuona iltana nyt mitään kummallista tapahtunut. Ilta meni hyvin pitkälti etukäteisarvelujeni mukaan. Ensin käytiin yhdessä paikassa hieman leikkimässä, jonka jälkeen menimme syömään. Ruokailun jälkeen lähdin hipsimään takaisin asunnolleni enkä jäänyt paikalle, sillä meininki vaikutti melko vaisulta ja muutenkin teki mieli omaan rauhaan ja nukkumaan, koska seuraava päivä oli työpäivä.

Nyt tuosta illasta jäi ehkä päällimmäiseksi sellainen masentava ajatus. Tälläkin kertaa aktiviteetti oli sellainen, jossa kisailtiin eli suoritusta pystyi mittaamaan. Mitä olen ollut mukana näissä virkistysiltapäivissä, niin kaikissa on tainnut olla jotakin tuollaista mitattavaa tekemistä. Ja joka ikinen kerta olen ollut lopputuloksissa listan viimeisillä sijoilla. Niin kävi myös siis tänäänkin. Tuokin oli nyt sellaista leikkimielistä juttua ja ei niitä vakavissaan pitäisi ottaa, mutta silti minua jäi kaivelemaan tämäkin viimeiseksi jäänti.

Kuten edellisessäkin saunaillassa, niin jälleen kerran huomasin olevani itsekseni vaikka ympärillä pyöri lähemmäs parikymmentä henkeä. Muut jutustelivat ja kommentoivat tätä kisailua siinä kisailun lomassa, minä lähinnä seurasin muiden tekemisiä. Ei sen puoleen, ei se yksinolo häirinnyt minua niin paljoa, mutta tuli vain kuitenkin huomattua tuo asia taas kerran.

Ja näköjään jälleen taas pieni juhlan paikka blogissa. Sataset paukkuu toisen kerran eli tämä oli järjestyksessään 200. kirjoitus.