Pidemmälle

Juoksu kulki taas hyvin tänään. Keväällä ajelin yhtä lenkkiä pyörällä ja silloin siihen meni aikaa ehkä vajaa puolisen tuntia. Ei siis kovin pitkä matka vielä ajella pyörällä. Eilen katselin kartasta hieman sillä silmällä tuota lenkkiä juoksumielessä, koska perjantaina köpöttelin nelisenkymmentä minuuttia ilman mitään vaikeuksia ja tuo matka oli vain pari kilometriä lyhyempi mitä tuo keväinen lenkura. Eipä se sitten muu auttanut, kun lähteä uteliaana kokeilamaan hieman jo hämärtyvään iltaan tuota lenkin juoksemista.

Aika alussa tuota lenkkiä pystyi näkemään ikäänkuin matkan loppupuoliskolle. Siinä sitten katselin sinne kauas ja ajattelin samalla, että tuonne astiko sitä pitäisi jaksaa juosta. Puolisen tuntia myöhemmin olin tuolla kyseisellä paikalla ja katselin takaisin alkupuoliskolle ja tällä kertaa mielessä kävi, että tuolta asti sitä kipitettiin tänne. Loppukin sujui helposti ja lähellä asuntoa piti vielä ottaa hieman pientä spurttiakin, kun oli jaloissa vielä menovettä jäljellä. Aikaa tuohon matkaan meni lopulta vajaa viisikymmentä minuuttia.

Nyt olo ei ole mitenkään väsynyt tai nuutunut. Joskus on tullut tehtyä sellaistakin kuntoilua, että suorituksen jälkeen olo on ollut aika naatti. Luultavasti nuita matkoja voisi pikkuhiljaa pidentää tai sitten vauhtiaan voisi vaihdella hieman juoksemalla välillä nopeammin ja välillä hitaammin, jotta tuo juokseminen alkaisi ottaa enemmän kunnon päälle.