Pohdintaa

Astioita tiskatessa mietiskelin hieman työpaikka-asiaa. Lähinnä mietin sitä, että pitäisikö perustaa joku ihan uusi anonyymi blogi, jossa avautuisin kaikesta paskasta mitä tuolla työpaikalla esiintyy.

Aiheita varmasti löytyisi, sillä tuntuu, että koko aika sieltä nousee eteen epäkohtia tai huonosti olevia asioita, joihin minä haluaisin muutosta. Huonoa tuollaisessa blogissa olisi kuitenkin se, että en pystyisi kuitenkaan kovin vapaasti sielläkään meuhkaamaan mikäli haluaisin pitää anonymiteettiä yllä ilman, että työkaverit tai asiakkaat minua teksteistä tunnistaisi. Tällä alalla on kuitenkin melko pienet piirit ja siinä varmaan ampuisi omaa uraansa jalkaan, jos henkilöllisyys paljastuisi. Ja kun niistä asioistakin pitäisi pystyä kirjoittamaan niiden oikeilla nimillä, muuten tekstien ymmärrettävyys voi jäädä hieman puolitiehen.

Toisaalta olisi hauska paljastaa kaikenlaisia epäkohtia tai ylipäätään miten perseellä tavalla asioita voidaan tehdä. Samalla voisi syntyä hieman mielipiteiden vaihtoa, mikäli tuonne blogiin eksyisi samalla alalla työskenteleviä. Sekin olisi siinä mielessä hyödyllistä, että pääsisi kuulemaan, että minkälaista touhu on mahdollisesti muissa yrityksissä. Nyt sellaiseen ei oikein ole minkäänlaista mahdollisuutta, kun sellaista tuttavapiiriä ei ole, jossa pystyisi puhumaan tuollaisista asioista. Olisi nimittäin mielenkiintoista nähdä, että onko touhu samanlaista muissakin firmoissa vai onko se vain tämä minun työpaikka, jossa mennään aina perse edellä puuhun projektista toiseen. Ihan vain siitäkin syystä olisi hyvä tietää, että jos muissa yrityksissä ollaan vähän viisaampia, niin voisi hakea töitä ilman, että tarvitsee vaihtaa toimialaa kokonaan toiseen.

Tuskinpa tulen kuitenkaan tuota toista blogia tekemään, sillä eihän tähän blogiin jäisi sitten mitään kirjoitettavaa, jos kaikki napinat menisivät toiseen blogiin. Joten se harvalukuinen lukijajoukko voi siis huokaista helpotuksesta, sillä tulen varmasti jatkossakin kirjoittamaan tänne katkeroitunutta tilitystä työpaikalta.