Mutinaa viikon varrelta

Tällä viikolla ei taas tapahtunut työrintamalla yhtään mitään. Jos tuota tarkentaa niin ei tapahtunut mitään, koska en saanut aikaan mitään. Nyt näyttää olevan taas näitä hetkiä työnteossa, jolloin ei oikein saa mitään aikaiseksi. Ohjelmat eivät toimi niin kuin pitäisi, eteenpäin lähetetyt kysymykset odottavat vastausta ja sitä tyypillistä. Yhtä hyvin olisi voinut vetää lonkkaa koko viikon ja tehdä sitä mitä huvittaa.... Mutta kilttinä työntekijänä sitä yrittää näyttää töitä tekevältä, koska minulle ollaan olevinaan maksavinaan palkkaa... Tuokin palkka-asia minua on jo nyppinyt pitemmän aikaa. Työ on alipalkattua ja jos kysyy palkankorotusta niin vastaukseksi saa sen tyypillisen "nyt ei ole varaa, koska taloudellisesti on niin tiukkaa, ehkä sitten myöhemmin" -vastauksen. Kaikkeen muuhun sitä varaa kyllä näyttää riittävän mm. yrityksen laajentamiseen, uusien henkilöiden palkkaukseen ja muuhun vastaavaan.

Ai kun loppuisi tämä lama-aika ja osaavilla työtekijöillä olisi taas kysyntää niin tekisi kyllä mieli tehdä kusinen temppu tälle nykyiselle työnantajalle... Jos kävisi niin, että parantuneessa taloustilanteessa saisivat jonkin isomman projektin ja siihen tietysti tarvitsisivat tekijöitä ja itsellä olisi jo uusi työpaikka kiikarissa niin kovin kauan ei tarvitsisi miettiä mitä tekisin. Hyvin suurella todennäköisyydellä työrukkaset tipahtaisivat lattialle ja nykyiselle työnantajalle jäisi yksi henkilö vähemmän käytettäväksi projektiinsa, jossa - kuten tavallisesti - aikataulut kusevat ja työntekijät saavat tehdä töitä hiki hatussa.

Tuokin asia ihmetyttää, että miten aina eri projekteissa tehdään kuitenkin aina samat virheet. Tyypilliset virheet, mitä olen laittanut merkille, ovat seuraavia:

1) Projektissa liian vähän henkilöitä.

Jossain vaiheessa huomataan, että työtä on liian paljon suorittaavan henkilömäärään nähden ja jostain täytyy löytää lisähenkilö(itä). Yleensä tämä tapahtuu jossakin projektin keskivaiheilla, jolloin kiireestä johtuen kukaan ei ehdi kunnolla sitten opastaa tätä uutta henkilöä projektin "tavoille"/vaatimuksille/päämäärään. Tästä johtuen on sitten normaalia, että jossain vaiheessa paikataan väärin tehtyjä juttuja.

2) Aikataulut kusevat.

Voisikohan tämäkin ehkäpä kenties johtua siitä, että niitä aikatauluja ei ole laadittu missään vaiheessa...? Kumma homma.... hmmm... Joku viisas voisi tässä kohdassa väittääkin, että tuo aikataulujen kuseminen johtuu tosiaankin niitten puutteesta. Itse koen hankalaksi juuri tämän, kun annetaan vain yksi päivämäärä (= milloin projekti pitää suunnilleen olla valmiina) mutta mitään väliaikatauluja ei anneta. Tällöin omia osatöitään ei osaa laittaa aika-/tärkeys-/suoritusjärjestykseen ja projektin jossain vaiheessa on normaalia kuulla toteamus, että nämä ja nämä työt pitää olla viikon loppuun mennessä valmiina (ja kalenterissa kyseinen viikko on jo puolivälissä).

3) Projektimateriaalin käsittely perseestä.

Joskus aikoja sitten tietokoneiden tehdessä tuloa työmaailmaan puhuttiin paperittomasta työpaikasta. Ja kyllä se joiltakin osin sitä jo onkin mutta jossain vaiheessa kun asiakkaalle pitää lähettää jotakin, niin se yleensä pitää laittaa paperilla. Nuissakin paperinkäsittelysysteemeissä on parantamisen varaa mutta se ei minua niin paljon haittaa, koska en joudu käsittelemään itse niitä mitenkään suuressa määrin. Vastaavasti se kaaos on siirtynyt tietokonepuolelle. Projektin ei tarvitse olla kovinkaan iso, kun niitä tiedostoja alkaa kertyä paljon. Ei se paljous vielä mitään mutta se alkaa häiritä aina työntekoa, kun tiedostoista on eri versioita ja välttämättä ei ole aina selvillä siitä, mikä on se kaikkein viimeisin tuotos. Lisäksi kaikilla työntekijöillä on omat tapansa tehdä töitä, jolloin pitää aina miettiä, että missähän se Jarkko säilyttää niitä tiedostoja ja onkohan Veera tehnyt niihin ja niihin tiedostoihin ne muutokset... Eli mitään vakiintuneita käytäntöjä ei ole. Tai joku ohjeistus on kyllä joskus annettu mutta kukaan ei noudata niitä. Projektin loppupuolella kun sitten pitäisi laittaa asiat pakettiin niin hankala sitä on tehdä kun ensin ollaan puoli vuotta hutkittu miten sattuu.

4) Projektin lopetustoimenpiteet perseestä.

Kuten tuossa edellisessä kohdassa jo kävikin ilmi niin yksi kohta projektin lopussa on pistää oikeat tiedostot ja muu materiaali oikeille paikoille. Tämä tietojen etsiminen teetättää töitä, kun osa projektin henkilöistä tekee jo muita hommia ja luonnollisestikaan heitä ei kiinnosta enää vanhat asiat (ja jotkut eivät kyllä enää muistakaan, vanhoja pieruja kun ovat). Ja mitä pitempi projekti on ollut kyseessä, niin sitä tuskaisempi on tuo lopetus. Mitään loppupalaverejakaan ei ole pahemmin pidetty. Loppuvaiheessa ehkä saatetaan käydä läpi mitä on vielä tekemättä mutta ei juuri muuta. Asiakkaaltakaan ei pahemmin kuule palautetta miten projekti on mennyt. Projektipäälliköt voivat pitää ehkä asiakkaiden kanssa joitakin ryypiske... päätöspalavereita, joissa voivat jotakin keskustella mutta niistä keskusteluista ei kuulu juuri mitään ruohonjuuritason työntekijän korvaan.

Ja jee taas kohta uutta projektia tekemään ja käymään listaa läpi kohta kohdalta!

Näköjään taas kirjoitus venähti ja mopo karkasi ihan muihin aiheisiin siitä, mitä alunperin olin ajatellut kirjoittaa mutta mikäpäs tässä yksinäisen on sunnuntai-iltana kirjoitellessa...