5.2.2017

Musta peili

On nämä talvet menneet ihmeellisiksi. Lämpötila on ollut viikolla joka päivä pakkasen puolella mutta silti on välillä satanut vettä. Erittäin kiva keli ajella autolla, kun ei tiedä, että onko se tie nyt peilijäässä vai ei. No se säästä, seuraavaksi itse asiaan...

Olen katsellut tässä joulu- ja tammikuun aikana sarjasta Black Mirror kaikki ilmestyneet jaksot (13 kpl). Tai ei tuo nyt varsinaisesti mikään sarja ole, kun kaikki jaksot ovat toisistaan irrallisia näyttelijöitä ja tarinaa myöten. Ainoa kaikkia jaksoja yhdistävä tekijä on kehittynyt tekniikka. Mutta kaiken kaikkiaan sarja on ollut ihan hyvää (tai pikemminkin loistavaa) katsottavaa.

Kakkoskaudella oli monta hyvää jaksoa. Ensimmäisessä jaksossa oli minun mielestä sellaista pientä huvittavuutta, kun tarinaan liittyi ihmisen ja tietokoneohjelman/robotin välistä vuorovaikutusta. Myös kauden toinen jakso oli erittäin hyvä, ehkäpä paras kaikista. Ainakin se jäi hyvin mieleen. Tuossa jaksossa katsojaa kustaan silmään niin urakalla, että homman juju aukeaa vasta viimeisten minuuttien aikana. Tässä kannattaa katsoa myös lopputekstitkin, sillä niiden väliin on ripoteltu lisää selittäviä juttuja. Tuon katsomisen jälkeen sisälläni asustava pieni sadisti hihkui innosta, oli nimittäin niin kieroutunut tarina, että oksat pois.

Toisen kauden jouluspesiaalikin oli omalla tavallaan mieltä kutkuttava. Laittoi vain ajattelemaan, että jos tuollaista olisi oikeasti, niin mitenkähän monta harmaata tyyppiä liikkuisi minun silmien edessä.

Kolmannen kauden ensimmäinen jakso oli myös ihan... ööö... ei nyt hauska mutta suorastaan pelottavan läheltä nykyajan touhua liippaava kertomus. Kaikki antoivat somessa pisteitä toisilleen ja entäs sitten kun ei mennytkään ihan niin hyvin. Vieläkin ajankohtaisemmaksi tuo jakso muuttui, kun tammikuun lopussa netissä pukkasi vastaan seuraavanlaista juttua:



Tuon jälkeen ei tiennyt, että olisiko pitänyt itkeä vai nauraa. Jos touhu menee oikeasti tuollaiseksi, niin...



Kokonaisuudessaan kaikki tarinat olivat omalla tavalla mukaansa tempaavia ja varsinkin se kehittynyt tekniikka toi oman mausteensa tarinoihin. Se ei ollut liian yliampuvaa mutta kuitenkin sellaista omalla tavalla uskottavaa, että ehkäpä sellaista voisi olla joskus tulevaisuudessa. Mutta joka tapauksessa, kannattaa katsella tuota sarjaa. Paitsi ei silloin, jos haluat nähdä vain onnellisia loppuja.

2 kommenttia:

Noomi kirjoitti...

En osaa sanoa tosta sarjasta nyt mitään, kun en ole viime aikoina katsonut sarjoja vaan yrittänyt lukea enemmän, mutta toi Atoksen juttu. Voi järkytys. Sanattomaksi vetää.

Urpo Turpo kirjoitti...

No niinpä! Menee jo pelleilyn puolelle koko touhu.