Eilen juoksulenkkeilemässä ollessani näin kaksi sorsaa (uros ja naaras) uiskentelemassa järveen laskevan ojan suulla. Juoksireitti kulki siitä lintujen ohi ja niiden touhuja pystyi seuraamaan pitemmän matkan päästä, kun välissä ei ollut näköesteitä. Ajattelin jo mielessäni, että ovatpa hieman poikkeavalla paikalla, sillä tuon järven rannalla sorsat oleilevat normaalisti ihan toisessa paikassa. Aavistelin, että kohta tapahtuu jotakin, kun sorsat alkoivat nyökytellä päitään ylös alas tyyliin
- Nytkö?
- Nyt
- Nytkö?
- Nyt
- JokoNyt?
- NytNyt
Vähän aikaa nyökyteltyään toinen sorsa istahti toisen selkään ja hukutti toista painaen tätä pinnan alle. Kamalan julma tämä luonto!
No joo... Onpahan taas ensi kesän sorsanpoikastuotanto turvattu. Ja onhan niiden pienten poikasten seikkailuja kevyen liikenteen väylällä hauska katsella aina ohi kulkiessaan.
Tuo avara luonto esittää -episodi laittoi taas ajattelemaan omaa tilannetta. Kun on tämä kevätaika aluillaan, niin olen lueskellut, että muissa ihmisissä se saa aikaan jonkinlaista pariutumisen tai jonkin sen kaltaisen tarvetta. Minun kohdalla luontoäiti on tainnut sen sijaan unohtaa "keitosta" jonkun ainesosan, kun minulle ei tuollaisia tuntemuksia oikeastaan juuri synny. Nuorempana niitä taisi vähän olla mutta vuosien myötä ovat nekin vähät kaikonneet.
Mietin myös vähän sellaista, että minkähänlaiselta se tuntuisi itsestä, jos joku naispuoleinen ihminen ilmaisisi halunsa viettää kanssani aikaa yhdessä. Tuntuisiko se mukavalta, aiheuttaisiko se minussa jonkinlaisen pakoreaktion vai olisiko se minulle ihan yhdentekevää? Hankala sanoa, kun asiasta ei ole ennestään mitään kokemusta. Veikkaisin kuitenkin, että ehkä jossain määrin noita kaikkia tuntemuksia saattaisi esiintyä, Mutta missä suhteissa, sitä en osaa arvioida.
17.3.2014
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
4 kommenttia:
Luonto on julmankaunis. Siinäkin vain rakkautta toteutettiin. Tai ehkä kuitenkin viettiä.
Oletko ajatellut yrittää itseäsi vanhempaa naisihmistä ? Siis en tässä nyt tarjoudu itse, mutta tiedän monta noin 4-kymppistä *köh* miellyttävää ja sutjakkaa sinkkua, jolle varmaan kelpaisi tuollainen fiksu ja sujuvasanainen nuorempi mies. :)
Joskus olen miettinyt hieman, että josko kokeilisi puuman metsästystä mutta ajatuksen asteelle on jäänyt. Lähinnä se kiinnostus minua vanhempia naisihmisiä kohtaan on ollut sellaista MILF-tyylistä. Se on vähän riippunut siitä, miten paikat ovat roikkuneet... Tai jos muotoillaan edellistä hieman poliittisesti korrektimmaksi, niin se on riippunut tapauksesta. Joillakin yksilöillä sellainen tietynlainen käytös ja olemus yhdistettynä hyvin säilyneeseen runkoon on nostanut puoleensavetävyyden sellaiselle tasolle, johon en ole nuoremmissa törmännyt. Ehkäpä se on se puumakerroin, joka tekee sen pienen eron?
Mutta mitään sellaista vakampaa en ole minua vanhempien kohdalla koskaan ajatellut. Kun ei tiedä miten sellaiseen oikein suhtautuisi. Jotkin asiat vanhemman naisen kanssa olisivat varmaan paremmin mutta kolikolla on aina kääntöpuolensa ja varmasti niitä huonojakin puolia löytyisi.
Jos kerta tiedät monta 4-kymppistä sinkkua, niin tee toki testi ja kysy heidän mielipidettään nuoremmasta miehestä (saa laittaa vaikka linkin blogiin liitteeksi).
:):):) Nolliksella on kieltämättä tuossa käytännön ideaa, mikä varmaan toimisikin hyvin jollakin asteella.
Ärsyttää luonteeni jo nyt, kun alan täällä marisemaan, mutta pakko sanoa kuitenkin.
Olen lukenut joistakin vastaavista blogeista, jossa sinkkumies on alkanut harrastamaan seksiä vain huomatakseen, että asioista tietämättömänä oli tietyllä tapaa helpompaa kuin sen jälkeen, kun on alkanut saaman pesää edes joskus.
Koska sitten kun seksiä alkaa harrastamaan, sitä ikäänkuin alkaa myös huomattavasti enemmän kaipaamaankin. Saman olen huomannut naispuolisten sinkkukavereideni kohdalla. Neitsyeillä on helpompaa kuin niillä, jotka säätävät irtosuhteiden kanssa.
Mutta kukin tavallaan :)
"Poissa silmistä, poissa mielestä" ja toinen taisi olla "mistä et tiedä, sitä et kaipaa" tai jotenkin sinnepäin.
Noinhan se taitaa mennä. Onhan tämä nykyinen olotila perseestä, mutta luulen, että se olisi vielä hanurimmasta satunnaisten säätöjen kanssa. Luultavasti minun tilanteessa on oman mielenterveyden kannalta parempi olla vain ihan yksikseen ja haluttomana.
Lähetä kommentti