1.8.2013

Viimeistä viedään

Viimeinen lomaviikko vetelee viimeisiään ja ensi viikolla taas työpaikalle. Saa nähdä taas miten v-käyrät alkavat kohota, kun sinne asti pääsee. Loma noin lomana on mennyt juuri kuten on pitänytkin eli työasiat eivät ole käyneet juuri lainkaan mielessä mitä nyt tietysti näin loman lopussa. Ihmettelin kyllä joskus alkuloman aikaan ollutta uutista, jonka mukaan hyvin monet tarkistavat työsähköpostejaan lomallakin. Prosentit olivat minusta yllättävänkin suuria. Minua ei huvittaisi edes avata sitä sähköpostiohjelmaa työajalla saati sitten lomalla kirjautua sinne. Tai no, pakko myöntää, että kirjauduin kerran sinne tämän kesäloman aikana. Syy siihen oli kuitenkin se, että lähdin työpaikalta karkuun lomalle niin kiireellä, että unohtui laittaa lomavastaaja päälle ja sen kävin sitten naksauttamassa päälle.

Kuntokin on päässyt vähän plörtsähtämään tässä loman aikana. Olin alkuloman muissa maisemissa ja tuolloin liikkumiset jäi huomattavasti vähemmälle, taisinko käydä peräti vain pari kertaa lenkillä. Ja tuon kuntoilemattomuuden kyllä huomaa heti vaa'alla seistessä. Lihoin jo näiden muutaman viikon aikana kilon tai kaksi. Tuo lihominen minun kohdalla on siinä mielessä petollista, että se ei oikein näy missään, kun olen sen verran isorakenteinen. Kilo tai pari voi tulla helposti ilman, että sitä huomaa mutta sen jälkeen se alkaa hiljalleen näkyä vatsan seudulla.

Toissapäivänä kävin jo juoksemassa ja ei oikein jaksanut sellaista lenkkiä kiertää mitä tuli ennen lomaa tehtyä. Tein ennen lenkkiä myös lihaskuntoliikkeitä ja tänään taas painoja kolistellessa huomasi, että paikat on vielä edelliseltä kerralta arat. Mutta tästäpä tuo paino/-kuntotilanne toivottavasti korjaantuu, kun pääsee taas takaisin tasaisen tylsään arkeensa ja voi iltaisin tekemisen puutteessa lenkkeillä.

6 kommenttia:

Noomi kirjoitti...

Painon kanssa on juuri noin. Jos sen nousemiseen ei puutu heti, kun pari ylimääräistä kiloa ilmaantuu, niitä on kohta 5 ja sitten jo kohta 10.

Itse en omista vaakaa, mutta jonkinlaisen peilin ja vaatteita. Jos mahaan alkaa kertyä löysää ja vaatteet tuntuvat aiempaa kireämmiltä, on aika tehdä jotain.

Kuulun itse ihmisiin, joka lukee työsähköposteja lomalla. Kylläkin kännykällä. Syy siihen on se, että jos en olisi silloin tällöin niitä vähän tiiraillut, olisin koko ajan miettinyt, että mikäköhän pommi siellä odottaa palatessa. Mutta aiemmassa duunissani, joka oli aivan hanurista, en todellakaan lukenut työposteja lomilla tai vapaa-aikanani.

Urpo Turpo kirjoitti...

olisin koko ajan miettinyt, että mikäköhän pommi siellä odottaa palatessa

Ööh... Mutta eikös se loma mene siinä vähän pilalle, jos siellä postissa odottaakin joku pommi ja sen sitten lukee lomalla? Sitten loppuloma menisi sitä asiaa tuskaillessa, ainakin minulla se saattaisi sen tehdä.

Noomi kirjoitti...

Good point, mutta nykyinen duunini onkin sellaista, että pystyn aika pitkälle ohjaamaan niitä pommeja sitten muiden murheiksi, ts. pyytämään apua niiden kanssa. Olen kyllä ollut töissä, joissa tuollaiseen ei ole mitään mahdollisuuksia ja silloin niitä posteja EI MISSÄÄN nimessä kannata avata juuri mainitsemastasi syystä.

Urpo Turpo kirjoitti...

Niinno, onhan se tietysti siinä mielessä eri asia, jos ei ole portaikon alimmalla "paska valuu alaspäin" -portaalla.

Noomi kirjoitti...

Niin - tai jos esimies ja työkaverit ovat sellaisia, jotka auttavat. Nykyisessä duunissani tuolla on oikeastaan huomattavampi isompi merkitys kuin portaikon asteikolla. Onneksi.

Mutta tiedän olevani poikkeuksellisessa tilanteessa tuon seikan suhteen, koska tällainen työympäristö on aika harvinainen.

Urpo Turpo kirjoitti...

Niin, tuollaiset työkaverit ovat varmasti huomattavasti mukavempia kuin sellaiset, jotka yrittävät sluibata omista töistään vierittämällä niitä muille tai joiden jälkiä saa olla usein paikkailemassa.