Kommenttien kommentoimista, osa 2

Rippu kommentoi aikaisemmin yhteen kirjoitukseeni näin...

Opiskeluaikainen koulupäiväni olisi hyvinkin voinut sisätää tasan kolme sanaa.
...
Se, että kenelläkään ei tuntunut olevan asiaa minulle, teki minusta kaikella tapaa turhan. Itse tiesin olevani tärkeä, mutta koska muut eivät sitä selvästikään huomanneet, oli se yhtäkuin olisin ollut turha. En koskettanut kenenkään päivän kulkua hyvässä tai pahassa. Muualla olin tavallista elämää elävä ihminen, mutta koulussa olin kuin kuplassa. Lopulta siitä tuli tehtävä, suojella sitä kuplaa. Kulkea läpi päivästä niin, että kenelläkään ei ollut oikeutta sitä rikkoa.

Luin kerran erään artikkelin brändäyksestä, tarkemmin sanottuna itsensä brändäyksestä. Artikkeli keskittyi enemmän uravaihdoksen yhteydessä tapahtuvaan henkilön muutokseen/uudistamiseen mutta miksipä tuota ei voisi soveltaa myös muillakin elämän osa-alueilla. Ainakin se minulle tuli mieleen lukiessani tuota juttua. Mutta miten tuo juttu liittyy Ripun raapusteluun niin köpötellään sinne hieman kiertoteitä ja aasinsiltoja pitkin.

Kommentoinkin jo aikaisemmin toisessa kirjoituksessa, että jos ihmiset oppivat tuntemaan sinut hiljaisena, niin tätä he myöskin jatkossa soveltavat sinuun. Aivan kuten Rippukin oli jäänyt kuplan sisälle "loukkuun", niin vähän sama asia on käynyt minullekin. Sosiaalisissa tilanteissa saan olla omassa rauhassani ilman, että kukaan tulisi häiritsemään minua. Nykyisissä ympyröissä olen jäänyt tavallaan vangiksi tähän yksinäisyyden/hiljaisuuden loukkuun, mutta siihenkin voi tulla muutosta. Huomasin sen kun tässä puolisen vuotta sitten jouduin aloittelemaan töitä uudeen asiakkaan kanssa. Kun entiset "rasitteet" eivät paina takana, niin tällöin pystyn olemaan ehkä enemmän oma itseni. Tuon asiakkaan kanssa on tullut oltua hieman puheliaampi kuin esimerkiksi työpaikan muun väen kanssa.

Artikkelissakin kirjoitettiin, että kun on itse omaksunut uuden itsensä, niin uusien tuttavuuksien kanssa ei synny vaikeuksia. Suurempi työ itsensä lanseerauksessa tulee olemaan jo olemassa oleville ja sinut tunteville henkilöille. Jos nyt voisin lakaista kaikki entiset verkostot jonnekin maton alle ja voisi aloittaa aivan täysin puhtaalta pöydältä, niin uskoisin, että tässä ei olisi niin suuri työ.

Valitettavasti vain tässä maailmassa tuollaisen suursiivouksen teko ei ole mahdollista, sillä näin massiivisen puhdistusoperaation läpivientiin tarvittaisiin konekivääri, kasa ammuslaatikoita ja käsikranaatteja. Harmittavasti uusi aselakikin kerkesi astua eilen voimaan. >:>