Kun tuli oltua kuumeen takia pois töistä ja piti vain möllöttää sisätiloissa, niin siinä ehti taas mietiskellä kaikenlaista. Sen ainakin huomasi helposti, että sitä turhautuu hyvin äkkiä, jos ei ole mitään tekemistä. Tietokoneellakaan ei jaksa koko aika roikkua ja tv-sarjojen katselua putkeen ei jaksa myöskään kovin pitkään. Tuli vain mietittyä sellaista, että jos olisi taloudellisesti riippumaton ja ei näin ollen tarvitsisi käydä töissä, niin mitähän sitä puuhastelisi päivisin, jotta hulluus ei iskisi. Vai olisiko se järkevää kuitenkin säilyttää se työpaikka sellaisena harrastuspaikkana, jossa voisi käydä puuhastelemassa jotakin pientä, kun pitkästyisi kotonaan.
Tässä elämänvaiheessa, jos rahasta ei olisi kiinni, keksisin tekemistä useammallekin vuodelle. Talonrakennusprojektiin saisi kevyesti upotettua ainakin sen kolme vuotta tai enemmänkin. Ensimmäisen vuoden saisi varmasti tuhlattua siihen, että etsisi ensimmäiseksi sen itseään miellyttävän rakennuspaikan ja sen löydettyään tutkisi vuodenajan kulumista sillä paikalla. Toisen vuoden saisi menemään talon alkusuunnnittelussa ja myöhemmin niitä oikeita suunnittelijoita etsiessä ja näiden löydyttyä suunnittelua ohjeistaessa/ohjatessa. Kolmantena vuonna voisi rakentamista harjoitella vaikka ensin autokatoksen teolla ja neljäntenä vuonna rakentaisi sitä taloa. Ja tietysti itse tekisi suurimman osan niistä töistä mitä pystyy tekemään ja loppuihin töihin palkkaisi ammattimiehet. Pihatöissä saisi menemään sen viidennen kesän ja luultavasti siinä samalla tulisi myös rakennettua halkovajaa, grillikatosta ja sen sellaista pientä koppia.
Eli näyttäisi, että pelkästään tuollaisella talon rakennuksella saisi sitä aikaa kulutettua jo sen viisi vuotta. Sen jälkeen olisikin varmaan keksittävä jotakin muuta tekemistä. Kesäisin varmasti kaikenlaista pientä puuhaa keksisi helpostikin mutta talvet voisi olla hieman haasteellisia. Tietysti, jos siihen taloon tekisi jonkinlaisen pienen verstaan/työtilan, niin siellähän sitä voisi näperrellä kaikenlaista talven pimeinä tunteina. Tuskinpa siis tulisi töitä ikävä mutta kun realiteetit ovat sitä mitä ovat, niin eipä taida olla tuollainen elämä mahdollista. Huomenna se on taas maanantai ja pitää lähteä tekemään töitä niiden pennostensa eteen...
31.1.2016
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
4 kommenttia:
Ka, ei tullu mullekaan lottovoittoa (kasvattelen pottia, seuraavalla kerralla jysähtää!).
Just puhuttiin tänään työkaverin kanssa siitä kuinka kulutamme aikaa. Kollega on herkästi pitkästyvää tyyppiä, mulla taas ei koskaan ole tylsää (=olen hirmu helposti viihdytettävissä). Kumpikohan mahtaa olla elämässään tyytyväisempi: se, jolla tuntuu olevan aikaa liiaksi kun ei keksi mitään sen täyttämiseksi vai se, jolla aika ei tunnu riittävän kaiken kivan tekemiseen? Kultainen keskitie lie tässäkin paras - pitää olla sopivasti mielekästä tekemistä :).
Keskitie luultavasti olisi se paras: sen verran tekemistä, että ei pitkästy mutta kuitenkin niin vähän, että myös laiskottelulle jäisi aikaa. :)
Keksin lisää puuhaa siihen taloprojektiin liittyen. Sitten kun olisit aikasi seurannut vuodenvaihteluita ja sääolosuhteita yms. dataa ympäristöön liittyen, niin tietenkin laittaisit vähän kasvimaata. Alkaisit harrastamaan omavaraistaloutta ja ottaisit ehkä jotain kanoja tai muita hyötyelikoita siihen pyörimään. Kyllä siinä sitten riittäisi mielekästä puuhaa ihan yllin kyllin:) Noitakin asioita kun voi hioa mielinmääriin systeemeinä.
Tuo omien vihannesten viljely kasvimaalla on jo pyörinyt mielessä, niin se olisi sellainen luonteva jatke tuolle touhulle. Vaikka se omavaraisuustalous kuulostaisikin niin mukavalle, niin kovin helpolla on vielä noita elukoita ottaisi. Ne kun vaativat hoitoa 24/7/365, niin se tuntuu hieman kahlitsevalta ajatukselta. Tai en tiedä sitten, jos ottaisi elukoita (esim. kanoja tai lampaita) vain kesän ajaksi ja syksyllä pistäisi ne lihoiksi pakastimeen. Silloin jäisi puolet vuodesta hieman vapaammaksi siitä hyysäyksestä.
Lähetä kommentti