13.1.2018

Se nyt on tyhmää maksaa liikaa

Maanantain kauppalehdessä oli juttua pitkistä asuntolainoista. Lyhykäisyydessään pari pankkia on ryhtynyt tarjoamaan asuntolainoihin 35 tai 45 vuoden mittaista takaisinmaksuaikaa. Artikkelissa oli haastateltu toisen pankin lainojen kehityspäällikköä ja oheinen pätkä pisti minua silmään aika pahasti:
Huttusen mielestä uudenlainen ajattelu tekee hyvää Suomen asuntolainamarkkinoille.

"Meidät on kasvatettu siihen, että velka on pahasta ja se on maksettava pois mahdollisimman nopeasti. Mutta onko se elämän tarkoitus lyhentää laina mahdollisimman nopeasti? Ihmisten elämä on muuttunut viime vuosina todella paljon. Erilaisia kiinnostuksen kohteita ja rahan käyttötarpeita on aiempaa enemmän."
Tein aiheesta hieman laskelmia pohjautuen omaan asuntolainaani, joka on maksettu pois jo aikoja sitten. Jos olisin maksanut lainaa pois lammasmaisesti maksusuunnitelman mukaan, niin maksaisin sitä vieläkin. Laina-aika olisi ollut kaikkiaan noin 17 vuotta pitkä.

Laskin netissä olleella laskurin avustuksella laskelmat siitä, että kuinka paljon olisin maksanut lainaa, jos olisin pitäytynyt maksusuunnitelmassa. Tein vielä laskelman pitkällä laina-ajalla mutta laskuri ei hyväksynyt laina-ajan pituudeksi yli 30 vuotta, joten tuohon maksimiin oli tyydyttävä. Lainana oli siis annuiteettilaina.

Tuossa alla on kaavio, johon olen suhteuttanut nuo lukemat. Sininen osio on lainan määrä ja punainen osio on lainan hinta (nostokulut, korko, kuukausimaksut). Prosenttilukema punaisen palkin päällä kertoo lainan hinnan suuruuden suhteessa lainamäärään.



Jos olisin täysin älyvapaa idiootti ja ottaisin lainan pitkällä maksuajalla, niin loppujen lopuksi maksaisin pankille melkein toisen mokoman lainamäärän verran rahaa korkojen ja muiden kulujen muodossa. "Normaalillakin" laina-ajalla kulut ovat lähes puolet lainan määrästä. Viimeinen palkki tuossa kaaviossa kertoo todelliset kulut maksamastani lainasta.

Jos ajattelee tuota omaa lainanmaksuani, niin en joutunut tinkimään elämässäni oikeastaan mistään. Tietysti olen melko vähäkulutuksinen rahan suhteen (en tee matkoja ulkomaille, en käytä päihdyttäviä aineita yms.) ja minulla ei ole jälkikasvua, niin säästöön jääneillä rahoilla pystyi tekemään ylimääräisiä lainanlyhennyksiä. Toisaalta, onhan se tietysti hankalaa tehdä tuollaisia ylimääräisiä lyhennyksiä, jos on nainut niitä lapsia kuin kani, elää YOLO!-tyylillä tuhlaten suurimman osan palkastaan heti ja ei ajattele taloutensa osalta juuri paria kuukautta pitemmälle tai on työttömänä vasten tahtoaan.

Mutta mitä tulee tuohon sitaatissa mainittuun kysymykseen, niin vastaus on että ei. Elämän tarkoitus ei ole lyhentää lainaa mahdollisimman nopeasti. Se on vain pikemminkin puhtaasti idioottimaista olla lyhentämättä sitä mahdollisimman nopeasti. Jos haluaa olla pankin talutushihnassa lopun elämäänsä, kartuttaa pankin voittoja ja stressata asiasta, niin mikäs siinä, omapa on valintansa.

6 kommenttia:

Hehkuvainen kirjoitti...

Pankki tekee bisnestä, ei hyväntekeväisyyttä. Tuo lainaamasi lausunto särähtää omaan korvaani siksi, että siinä kai jotenkin yritetään saada pankki näyttämään melkeinpä armeliaalta taholta, joka ihan hyvää hyvyyttään ymmärtää pientä ihmistä ja ojentaa auttavan kätensä. Ei, kyllä sen on joku (muukin kuin sinä) laskenut, että tämä pitkä laina on pankille kannattavaa liiketoimintaa, eihän ne muuten sitä tekisi.

Urpo Turpo kirjoitti...

Niinpä niin. Pitäähän sitä ihmisten päästä laittamaan ne rahansa erilaisiin kiinnostuksen kohteisiin eikä mihinkään tylsiin lainanlyhennyksiin.

Noomi kirjoitti...

Toinen asia mikä ärsyttää näissä laina-asioissa on se, että joistakin pankeista on ilmeisesti jopa hieman vaikeaa saada lainaa tasalyhenteisenä. Sitä annuiteettia tarjotaan aina ensimmäisenä vaihtoehtona ja sitten jos sitä ei halua, niin selitetään kiinteän tasaerän mahdollisuudesta, vaikka se ei käytännössä ole annuiteettiä yhtään parempi.

Mutta - on kuitenkin varmasti olemassa talouksia (varsinkin pääkaupunkiseudulla jossa asuntojen hinnat ovat aivan omaa luokkaansa), joille tuo pitkä asuntolaina on ainoa mahdollisuus edes päästä kiinni omistusasuntoon tai selvitä siihen liittyistä lyhennyksistä.

Urpo Turpo kirjoitti...

Jaa, että tuollaistakin peliä ne pankit vielä pitävät? Eipä tullut itse tuohon törmättyä, kun kävin parisen vuotta sitten kyselemässä lainatarjouksia. Ihan kiltisti kyllä tarjosivat pyytämälläni tasalyhennyksellä. Miten lie sitten tänä päivänä asian laita...

Anonyymi kirjoitti...

Koron osuushan on hyvin yksinkertaista laskea itsekin, kunhan oletetaan tasainen lyhennystahti ja suhteellisen muuttumaton korkotaso laina-ajalla.

Tällöin: kokonaiskorko% = korko%^vuodet

Eli siis 3% korolla ja 10 vuoden laina-ajalla korkokulut olisivat 1,03^10 = n. 34% lainasumman päälle. Vastaavasti jos korko olisikin 5% olisikin prosentti jo luokkaa 63% ja jos tuplataan laina-aika 20 vuoteen alkuperäisellä 3% saadaan n. 81%. Molemmat em. seikat yhdistämällä saadaankin jo 165% korko eli laina-ajan lisäksi myös korkotasolla on todella iso merkitys. Konkreettisissa summissa vaikkapa 100000€ lainalla korkokuluja tulisi (100000 / 2) * 1,03^10 - (100000 / 2) = n. 17200€ ja laina-aika tuplaamalla n. 40300€. Vuositasolla maksellaan siis keskimäärin 1720€ tai 2015€ pelkkiä korkoja laina-ajasta riippuen.

Mitä velan ja/tai pitkän maksuaikataulun järkevyyteen tulee ylipäätään niin kaikessahan on kyse siitä mihin tarkoitukseen velkaa on otettu. Kulutusluottojen ja muun syömävelan ottaminen ei tietenkään ole järkevää oikein koskaan, mutta varsinkin halvan korkotason aikana on usein järkevämpää tehdä esimerkiksi sijoituksia sillä lisärahalla sen sijaan, että kiirehtii asuntolainan takaisinmaksua, tai joskus jopa ottaa ihan velkaakin sijoituksiinsa (esim. hankkia sijoituskämppä oman lisäksi). Noiden sinun palkkiesi rinnalle voisi laittaa vaikkapa tuottokäyriä, joissa kuvataan kuinka paljon normaalin lainan maksuajan ja nopeutetun välisen erotuksen laittaminen osakeindeksiin tms. kuukausittain olisi tuottanut näiden vuosien aikana. Melko varmasti tulos on, että selvästi enemmän kuin säästyneet korkokulut.

Tietenkään velkaa ei kannata ottaa edes järkeviin hankkeisiin enempää kuin oma maksukyky ja riskitaso sallii eli tasapaino kaikessa on tärkeää. Kuitenkin jos oikeasti puhutaan vaurastumisesta, niin suuret omaisuudet on tehty juuri mittavien velkojen avulla. ;)

Urpo Turpo kirjoitti...

korkotasolla on todella iso merkitys

Älä ihmeessä?! Kerro toki lisää... *sarkasmia* ;)

Kulutusluoton ottaminen ei ole milloinkaan järkevää, sillä lopulta maksat siitä muodossa tai toisessa jonkin verran enemmän mitä itse olet saanut. Asuntosijoittamisessa tuon velanotto on vielä ok. Jos vuokralaisen maksamalla vuokralla saa maksettua velan lyhennykset ja korot (+ tulee hieman profittia) ja vuokralainen on pitkäaikainen, niin mikäs siinä on ollessa. Ei vain pidä ostaa asuntoa sellaisesta talosta, jossa tulevien remonttien kulut syövät tuotot pois. Velka suoraan sijoitustakin varten on hieman kyseenalaista, kurssit kun voi poukkoilla minne sattuu. Tieysti jos on aivan varmaa (sisäpiirin) tietoa, että joku osake tms. raketoi, niin ehkä sitten.

suuret omaisuudet on tehty juuri mittavien velkojen avulla.

Strategioita on useita erilaisia. Itse tykkään strategiasta "ei ne suuret tulot vaan pienet menot".