Jos haluaisi laittaa nopeasti puhelimensa äänettömälle, pelkälle värinähälytykselle tai piippaukselle, niin eipä onnistu profiilia vaihtamalla, koska sellaisia ei ole. Jostain helvetistä ensin pitäisi hiplata valikkoa esille, josta veivataan sitten ääniä kohdalleen.
Entäs sitten puhelinnumeroiden tallennus... Naputtelin yhden numeron ja painoin tallenna:
puhelin: "Määritä ensin tili"
UT: "Mikä prkleen tili?!" o_O
*ohjeiden kaivelua netistä*
ohjeen huomautus: "Puhelinnumeroita ei voi tallentaa SIM-kortille"
UT: "Siis mitä vattua?!!!"
Lopulta, kun otin sähköpostin käyttöön, niin helpoiten numerot sai lisättyä tekemällä kontaktit sähköpostiin, josta ne automaagisesti synkronoituivat puhelimeen. Mutta on se nyt jo SanonkoMikä, kun ei voi puhelimeen edes tallentaa numeroita ilman, että pitää joitain saamarin tilejä luoda.
Mitäs muuta... Ihmetyttää myös nämä palikassa valmiina olleet sovellukset. Heti aloitusnäytöltä löytyi kyllä kaiken maailman lärvikirjat, twitterit, yms. someyrjötykset ja nippu persreikälän sanomalehtien kuvakkeita mutta tärkeimmät puuttui. Vähän aikaa sai päätään raapia, että löysi ensin sen tärkeimmän eli mistä pääsee soittamaan. Onneksi sentään nämä aivan jonninjoutavat sovellukset sai poistettua kokonaan laitteesta ja aloitusnäyttöön sai veivata haluamansa aloitusnamiskuukkelit. Ja tässäkin oli tietysti se säännön vahvistava poikkeus eli jostain ärsyttävän kumman syystä kalenteria ei saanut lisättyä valikkoon.
No entäs laitteen fyysiset ominaisuudet. Entiseen verrattuna painaa kuin synti ja on aivan tajuttoman molon kokoinen. Ennen puhelinta saattoi kanniskella taskussaan mukana, jos lähti vaikka käymään jonkun luona juttusilla. Nyt kalikka jää pöydälle makaamaan, kun ei sitä taakkaa huvita ottaa kantaakseen. Eli se siitä nykyajan tavoitettavuudesta, minun tavoitettavuus siirtyi takaisin lankapuhelinten aikaan. Akkukesto on myös aivan pelleilyä. Tällä viikolla latasin lätyskän maanantaiaamuna ja jo torstaina sen sai lyödä laturin perään. Huomion arvoista oli, että en käyttänyt puhelinta juuri ollenkaan (tein sillä yhden puhelun ja säätelin lähinnä asetuksia), wlanit ja datayhteydet oli otettu pois päältä ja vekotin oli päällä vain työaikana. Tänä aikana siviilipuhelimen neljästä pykälästä hävisi vain yksi pykälä pois.
Laitteella kirjoitus on myös oman maininnan arvoinen. Näytöllä näkyvä qwerty-näppäimistö on aivan liian pieni, eikä se juuri suurene vaikka puhelinta pitäisi pystysuunnan sijaan vaakasuunnassa (asennon mukaan kääntyvä näppäimistö, o-Ooh, miten mullistavaa!). Ennakoivalla tekstinsyötöllä ei tee yhtään mitään, koska se ehdottaa aina vääriä sanoja ja lopulta kaiken joutuu kirjoittamaan alusta loppuun. Olisi laitteessa kai jonkinlainen "pyyhkäisynäppäimistö" (sormen vetely pitkin näppäimiä) mutta eipä ollut siitäkään apua minun nakkisormilla. Omalla puhelimella, jossa on vain 9 kirjoitusnäppäintä (+erikoismerkit) ja hyvä ennakoiva tekstinsyöttö, niin kirjoituksen nopeus on huomattavasti suurempi ja näppäinpainalluksista saa selkeän palautteen.
Eli mitä tästä laitteesta voisi sanoa yhteenvetona. Se ei ole hyvä puhelimena, kameran käytettävyys on jostain naurettavan ja ala-arvoisen väliltä verrattuna vaikka oikeisiin pokkareihin (tosin kyllä niistä otetuista kuvista tulee ihan katseltavia) ja "tietokoneena" vehje on täysi vitsi. Niin ja käynnistyy vielä kaiken lisäksi aivan liian hitaasti (oma puhelin ja tietokone ovat jo käynnistyneet siinä ajassa, kun tähän vasta syötetään pin-koodia).
Ja vielä kuvallinen yhteenveto nykyajan "puhelimista":
Meinasi vielä vallan unohtua. Kun oli ensimmäisen viikon vedellyt sormella tämän perkelelliseen laitteen hiplausnäyttöä välillä hipeltäen, välillä raivon vallassa, niin johan se melkein sormikin otti siitä itseensä. Hyvä ettei pitänyt käydä anomassa työterveydessä sairaslomaa rasitusvammojen takia! Jontkaan nämä nykyajan helvetilliset laitteet pitäisi nakata!
Tekstit
12 kommenttia:
:D
Jos minulle jostain kumman syystä ilmaantuisi "älypuhelin" (lainausmerkit siksi että älyä ei mielestäni ole ja puhelimena laite on kehno) käytettäväksi, kirjoittaisin luultavasti hyvin samanlaista tekstiä. En oikeasti voi ymmärtää näin epäkäytännöllisten vehkeiden suurta suosiota.
No niinpä! Muutamilla kympeillä saa varmasti jo ihan käytännöllisiä puhelimia. On aivan älytöntä maksaa kymmenkertaista tai vielä sitäkin suurempaa summaa olevinaan-älykkäästä-puhelimesta.
No toki jos soittaminen ja tekstarit on ainoa mitä puhelimelta kaipaa ja muut toiminnot ovat lähinnä turhaa rasitetta, niin silloin varmaan tosiaan kannattaa hankkia sellainen peruskapula, jolla nämä jutut hoitaa vanhalla rutiinilla. Itse taas arvostan mm. sitä, että puhelimeen saa meilit ja sillä pääsee nettiin, koska se on oleellista työni kannalta. Soveluspuolella nuo karttasoftat on varmaan olleet eniten käytössä.
Vaikka se tuntuukin ensin alkuun hassulta, ei älypuhelin ole ensisijaisesti puhelin vaan taskutietokone, jossa on myös puhelin. Ei jotain IPhonea todellakaan myydä satoja miljoonia kappaleita sen takia, että kyseessä olisi paras puhelin. Pelkästään puhelimena Nokia varmaan oli paras, mutta softat ja varsinkin sovellusten jakelu olivat ihan lapsenkengissä kun taas Apple laittoi nämä kuntoon. Ostamalla modernin älypuhelimen et maksa satoja euroja puhelimesta (jonka tosiaan saa muutamalla kympillä), vaan juurikin softapuolesta. Ei jotain perinteistä tietokonetta myöskään voi tässä verrata, koska käyttötarkoitus on täysin eri.
Kosketusnäyttö sun muut on lähinnä tottumiskysymyksiä ja itsekin pitkään perinteisiä puhelimia käyttäneenä totuin siihen varsin nopeasti ja nyt se menee lähinnä toisin päin eli vanha puhelin näppäimistöineen, kankeine valikkoineen ja pienine näyttöineen tuntuu kankealta. Ainahan se menee niin, että uusien laitteiden kanssa joutuu alkuun totuttelemaan uusiin juttuihin.
Toki ihan totta taas on, että nuo uusimmat puhelimet alkavat olla jo vähän turhankin isoja (pääasiassa koska kuluttajat haluavat aina vain isompia näyttöjä) ja akun kestosta voin sanoa, että ajan myötä se yleensä huononee tuosta entisestään ja jos puhelinta aktiivisesti käyttää sitä pitää latailla joka toinen päivä yleensä. Noissa älypuhelimissa alkaa olla jo niin tehokkaat prosessorit ja paljon softia, että nykyinen akkuteknologia ei tahdo pysyä perässä.
Niin, tarpeita on monenlaisia. Se vain välillä tahtoo nyppiä, kun ei oteta huomioon niitä tarpeita ja sitten tuputetaan sellaista, jota ei tarvitse. Ja juuri näillä puhelinmarkkinoilla on käynyt niin. Hyvät peruspuhelimet ovat hävinneet lähes kokonaan pois ja valtaosa on tätä paskaa, johon ei haluaisi koskea pitkällä tikullakaan.
(pääasiassa koska kuluttajat haluavat aina vain isompia näyttöjä)
Tätä en ole myös koskaan ymmärtänyt. Minkä takia pitää hommata sellainen pieni vekotin, jonka tihrunäytöltä ei saa mitään selvää ja sitten ollaan jo haluamassa isompia näyttöjä? Ensin tuli nämä älypuhelimet, sitten tabletit ja kohta varmaan joku trendipellehypettäjä keksii, että kannettavat tietokoneet on se seuraava iso juttu. Tai oikeastaan siihen suuntaanhan se on jo mennyt, nämä idiootit vain eivät itse ole tajunneet sitä. Siihen johtopäätöksen on päätynyt, kun nyt näiden tablettien lisävarusteiksi tungetaan niitä näppäimistöjä...
No sitähän sitä myydään mitä kuluttajat haluavat. Peruskapuloiden vähyys kertoo yksinkertaisesti siitä, että valtaosa on kanssasi eri mieltä. Eipä niitä puhelimia kukaan tee ottaakseen kaikkien kaikki toiveet huomioon, vaan tehdäkseen rahaa. Varmaan tästä maasta löytyy vielä niitäkin, joiden mielestä heitä varten pitäisi edelleen olla puhelinkoppeja joka nurkalla, koska sellaisia kännykkähömpötyksiä harrastaa vain idiootit. ;)
Joku IPhone 4S on vielä helposti etutaskussa kulkeva laite ja näyttö on tarpeeksi iso useimpiin juttuihin, mutta 6 -sarjan mallit alkaa olla jo pikkuisen turhan isoja möhkäleitä siihen, mikä tosiaan on hiukan epäkäytännöllistä. Mutta yleisesti ottaen kyllä taskutietokoneella on paikkansa vai oikeastiko väität, että jotain läppäriä mieluummin raahaa esim. pidemmillä matkoilla paikasta toiseen?
valtaosa on kanssasi eri mieltä
Mutta valitettavasti nämä kaikki ovat aivan väärässä. :P
vai oikeastiko väität, että jotain läppäriä mieluummin raahaa esim. pidemmillä matkoilla paikasta toiseen?
No jos matkalla pitää oikeasti tehdä töitä, niin kannettava tietokone on silloin ainoa oikea vaihtoehto, taskutietokoneilla ei voi tehdä minun toimialalla yhtään mitään (paitsi korkeintaan tihrustaa sitä sähköpostia).
Vapaa-ajan matkoilla puolestaan haluaisin jättää kaiken ylimääräisen pois. Jopa sen vanhan (nykyajan mittapuulla oikea sana olisi varmaan antiikkisen) Nokialaisen, ja myös rannekellonikin, jos niille ei olisi tarvetta.
Nää on jänniä juttuja, joillekin tärkeämpiä kuin toisille.
Haluan lyhyesti kommentoida Vaeltajan väitettä siitä, että sitä myydään mitä kuluttajat haluavat. En ole mikään markkinoinnin ammattilainen, mutta jostain olen saanut sellaisen käsityksen että varsinkin tekniikan alalla markkinoinnin, tuotekehittelyn ja myynnin tavoitteena on luoda ihmisille tarpeita, jotta he ostaisivat sitä mitä on kehitetty. Kumpi tuli ensin, muna vai kana?
Luulen että kysyntä ja tarjonta, tarve ja ratkaisu, kulkevat aika lailla käsi kädessä - mutta haluan tuoda esille sen että myyjäpuolen tehtävä on saada kaikki haluamaan ("tarvitsemaan") tuotetta joka heillä on myynnissä. Tarjolla olevat puhelimet vastaavat varmasti monien kuluttajien toiveita ja niitä kehitetään koko ajan ihmisten vaatimuksia paremmin vastaaviksi. Sellainen ei myy, jota kukaan ei tarvitse.
Mutta jossain menee aina se murroskohta: jossain vaiheessa edelläkävijä haluaa myydä marginaalille uusinta uutta, jota kukaan ei vielä edes älynnyt haluta. Pian lähtevät kilpailijat mukaan kuvioon ja yht'äkkiä markkinoilla ei enää ole vanhan mallista tavaraa, vaikka moni vielä sitä kaipaisi ja sen haluaisi.
(Oho, tulikin pitkä kommentti.)
Joo, no en nyt ihan noin kaikkivaltaisesti tuota kommenttia toki tarkoittanut, että kaikki nykyään myytävät härvelit sisältävät vain ominaisuuksia, joita kuluttajat ehdottomasti tarvitsevat tai edes kaipaavat. Ilman muuta markkinointi on pelaamista ihmisten tunteilla ja pyrkimyksenä on luoda tarpeita, joita aiemmin emme edes kuvitelleet haluavamme. Lisäksi kyse on kalliiden laitteiden kanssa myös statuksesta. Varsinkin Aasiassa kallis älypuhelin on statussymboli, josta jopa tapellaan kynsin ja hampain uuden mallin tullessa paikallisiin kauppoihin.
Kuitenkin suurissa linjoissa tuo toteamukseni pitää kyllä paikkaansa eli jos noille UT:n kaipaamille kapuloille olisi oikeasti enemmän kysyntää (esim. vaikka 20% ostajista kaipaisi ehdottomasti kapulaa), niin kyllä niitä olisi tarjolla (ja jonkin verranhan niitä onkin). Tottakai osa porukasta menee puhtaasti ns. muodin mukana, mutta kyllähän nuo monet älypuhelinten sovellukset ovat ihan oikeasti hyödyllisiä valtaosalle kuluttajista (esimerkiksi juuri vaikkapa netti, meilit ja navigointi). Se, että ennenkin pärjättiin ilman, on huono perustelu sille, ettei jatkossakaan tarvetta olisi tai että tarve olisi jotenkin "väkisin keksitty".
Samoin mielestäni on heikko perustelu, että jos juuri minä en tarvitse puhelimessani softia, vaan mieluummin raahaan läppäriä ja haluan yksinkertaiseen soittamiseen ja tekstaamiseen sopivan puhelimen, niin se tekee älypuhelimista sitten paskoja. Vanhojen puhelinten "hyvä käyttökokemus" perustuu usein myös pitkälti siihen, että jotain on tottunut käyttämään eikä niinkään siihen, että se oikeasti olisi erityisen hyvä. Kyllähän hyvin toimiva kosketusnäyttö on oikeasti paljon selkeämpi ja sitä osaa lapsikin todistetusti käyttää. Sen sijaan esim. jonkun vanhan Nokialaiset kankeat hierarkiset valikot ovat kaukana käytettävästä, joka on yksi syy sille, ettei Nokia ei enää tee puhelimia.
Samoin mielestäni on heikko perustelu, että jos juuri minä en tarvitse puhelimessani softia, vaan mieluummin raahaan läppäriä ja haluan yksinkertaiseen soittamiseen ja tekstaamiseen sopivan puhelimen, niin se tekee älypuhelimista sitten paskoja.
Et nyt ehkä lukenut/ymmärtänyt tuota minun kirjoitusta. Ei se minun läppärin raahaus ja ohjelmistojen tarve tai niiden tarvitsemattomuus älypuhelimista paskaa tee. Sen tekee ihan vain se puhelimien huonosti toteuttu kokonaisuus (toimintalogiikka, akkukesto, fyysinen koko, puuttuvat toiminnot, jne.), josta jupisin tuossa tekstissä.
Kyllähän hyvin toimiva kosketusnäyttö on oikeasti paljon selkeämpi ja sitä osaa lapsikin todistetusti käyttää.
Heh, niin joo... Onhan se iso näyttö selkeä mutta näppäimiin ja siihen "kankeaan nokialaiseen hierarkiaan" verrattuna kosketusnäyttöjen toimintalogiikka ja käyttötuntuma on vähän niin ja näin. Välillä ei tiedä, että minne päin näyttöä pitäisi sormellaan lääppiä. Toisessa ohjelmassa rullataan ylös ja alas, toisessa taas sivulta sivulle ja kolmannessa sinne ja tänne ilman, että käyttäjälle välttämättä annetaan vihjettä mistä jokin asia löytyy. Näytön painalluksista ei tule mitään kosketusvastetta ja välillä ei tiedä, että riittääkö kertahipaisu vai pitäisikö tökätä ehkä pitempään, jotta jokin toiminto aktivoituu. Ja eipä ne kosketusnäytöt edelleenkään hakkaa näppäimistöä nopeudessa. Vieläkin on ikävä sitä ensimmäisessä puhelimessa ollutta ominaisuutta, millä jonkun valikon/halutun toiminnon pystyi naputtelemaan nopeasti esiin menu+numerosarjalla. Noissa vanhoissa valikoissa oli edes jonkinlaista johdonmukaisuutta. Näissä älykalikoissa alkaa olla jo samoja oireita mitä tietokoneohjelmissakin, eli kun jokainen voi tehdä omia ohjelmiaan, niin kaikki tekevät niistä erilailla toimivia.
Vaikka pääosa valituksestasi toki liittyikin siihen kuinka hankalaa sinun on puhelinta käyttää, oli mukana mm. mainintaa siitä kuinka puhelin on täynnä "jonninjoutavia sovelluksia" ja miten se on (tasku)tietokoneena täysi vitsi. Lisäksi näissä kommenttiosaston kommenteissa mainitset kuinka järjetöntä on hankkia kallis puhelin kun peruskapulassa on kaikki oleellinen tai kuinka et pidä miten noita sovelluksia "tuputetaan", vaikka et niitä kaipaa sen sijaan että puhelin olisi sellainen kuin sinä haluat (eli käytännössä ilmeisesti "suunnilleen sellainen kuin aina ennenkin").
Pointtini oli lähinnä se, että älypuhelin on pitkälti sellainen kuin se on, koska se on enemmän taskutietokone kuin puhelin, ja jos ei softia kaipaa niin tosiaan varmaan se peruskapula täyttää sitten ne tarpeet paremmin. Se ei kuitenkaan tee taskutietokoneesta paskaa, että sinä et sellaista kaipaa.
Tuo jälkimmäisen kappaleesi on hyvä esimerkki siitä, mikä minua näissä IT-alan hommissa välillä on vähän jurppinut ja oikeastaan se lienee se syy miksi tähän kommentia alunperin rustasin (mulle on ihan herttaisen yhdentekevää millaista kapulaa haluat taskussasi kuskata). Olen melko usein törmännyt asenteeseen, kuinka kaikkea muutosta inhotaan ja uusista jutuista haetaan kaikki negatiivinen. Jos esim. tulee joku uusi järjestelmä korvaamaan jonkun 80-luvun systeemin, niin aina löytyy niitä, jotka mutisee miten vanha oli niin nopea käyttää ja tässä uudessa ei ole sitäkään pikatoimintoa yms. Samaa asennetta on jopa joidenkin koodareiden parissa kuinka Cobol on vaan niin hyvä ja nämä uudet Java-hömpötykset on ihan pelleilyä kun eihän sitä voi meidän aataminaikaisella mainframella edes ajaa ja Cobol on nopeampikin jne.
Usein tuo kaikki tulee pelkästään omasta laiskuudesta ja mukavuudenhalusta kun on tottunut jotain käyttämään eikä haluaisi opetella asiaa uudelleen ja kokea samalla aluksi tiettyä aloittelijan turhautumista. Varmasti siinä 80-luvun konsolisoftassakin oli tuollaisia Noksun pikatoimintoja, jolla joku 10v softaa käyttänyt veteraani sai jonkun jutun tehtyä nopeasti selkäytimestä kun nyt pitää napsuttaakin hiirellä web-käyttöliittymällä. Samaten varmaan joku ikänsä Cobolia vääntänyt saa jonkun ohjelman sillä tehtyä nopeammin kuin alkamalla opetelemaan olio-ohjelmointia ja Javan luokkakirjastoja. Uusi ei kuitenkaan olisi uutta, jos se toimisi about samalla tavalla kuin vanhakin toimi. ;)
Uusilla käyttäjillä taas on paljon helpompaa oppia käyttämään sitä uutta systeemia tai Javaa, koska heillä ei ole menneisyyden painolastia taakkanaan. Cobolin ja konsolisoftan käyttäjät vaan ovat jo sen 30v+ aikana ehtineet unohtaa omat suuret alkuajan tuskansa. Toki työelämässä tässä on kyse myös tietystä valta-aseman menettämisestä kun joku Cobol-taituri tai softan pääkäyttäjä tulee kerralla ison askeleen takapakkia vasta-alkajien suuntaan ja merkittävä osa aiemmasta osaamisesta muuttuu käytännössä hyödyttömäksi.
Mitä tulee tuohon jokaisen vapauteen tehdä softia, niin siinä on kenties Nokian romahtamisen keskeisin syy. Nykyään puhutaan ekosysteemeistä ja siitä kuinka sellaisen puuttuminen merkitsee tuhoa. Yksi valmistaja ei millään ehdi tekemään kaikkea hyödyllistä softaa tarpeeksi nopeasti verrattuna ekosysteemiin, jossa lukemattomat firmat ja koodarit tekevät vapaasti omia ohjelmiaan ja jokainen voi helposti ottaa niitä käyttöön. Toki tällöin joukkoon mahtuu paljon kuraakin ja yhteinäisyys on heikompaa mutta se on pieni hinta siitä, että softaa tulee ja se myös kehittyy kokoajan nopeasti. Noksulla ei ollut ekosysteemia pitkälti, koska Symbian oli vanhentunut ja sovelluskäyttäjille hankala alusta ja sovellusten jakelu oli ihan lapsenkengissä myös verrattuna vaikkapa johonkin Appstoreen. PC sen sijaan porskuttaa edelleen, koska sen ekosysteemi on toiminut.
"Joo, no en nyt ihan noin kaikkivaltaisesti tuota kommenttia toki tarkoittanut, että kaikki nykyään myytävät härvelit sisältävät vain ominaisuuksia, joita kuluttajat ehdottomasti tarvitsevat tai edes kaipaavat."
:) Ymmärrän.
Näissä keskusteluissa onkin hyvä muistaa, että lukija saattaa ottaa kommentin kaikkivaltaisemmin kuin se oli tarkoitettu. ;)
Se ei kuitenkaan tee taskutietokoneesta paskaa, että sinä et sellaista kaipaa.
Kyllä, tuossa olet aivan oikeassa. Taskutietokoneesta ei tee paskaa se, että en kaipaa sellaista (eikä ne ohjelmistot) vaan paskan siitä tekee se huonosti toteuttu kokonaisuus. Jos käyttö, ominaisuudet jne. tökkii, niin laite (tai ohjelmisto) on yksinkertaisesti suunnitteltu ja/tai tehty päin persettä. Tähän vielä päälle ne puuttuvat perusasiat ja kallis hinta, niin ei voi kun ihmetellä, että miten jotkut haluavat ihan vapaaehtoisesti maksaa puhelimista niinkin isoja summia mitä maksavat. Mutta eihän se tyhmä ole, joka sitä nylkyrimäistä ylihintaa pyytää.
Ja mikä minua vituttaa eniten IT-alassa on se, että mitään ei tehdä ikinä loppuun asti kunnolla. Koko aika pitää keksiä jotain uutta ja lentää kukasta kukkaan niin kuin kimalainen eikä voida edes korjata niitä entisiäkään tupelointeja. Hyvänä esimerkkinä eräs ohjelmisto mikä oli käytössä entisessä työpaikassa. Ohjelmasta ilmestyi parin vuoden välein aina uusi versio, hintaa yhdellä lisenssillä oli useita tonneja. Ohjelman päivitykset eivät tietenkään olleet ilmaisia. Jos loppukäyttäjä halusi, että ohjelmaan tuli päivityksiä (lue: ohjelman tekijän tekemät korjaukset omiin mokiinsa), niin sitä varten piti tehdä tietenkin vuotuinen ylläpitosopimus, joka sekin maksoi satasia vuodessa. Siinäpähän oli aina mielenkiintoista lukea päivitystiedoista, että mitä töppäilyjä olivat taas korjanneet.
Että siinäpä eräänlaista osasyytä siihen, jos käyttäjät haluat pysyä vanhoissa ja TOIMIVISSA systeemeissään eivätkä halua sitä uutta. Haluaisin vielä tähän loppuun vain todeta yleisesti ja erikseen, että pitäkää vain softan vääntäjät ne perkeleen tunkkinne ja turha itkeä, jos hengentuotteistanne levitetään netistä piraattiversioita.
Lähetä kommentti