Päätä näreeseen

Kävin kesälomalla hoitamassa pikkuasioita vanhassa opiskelukaupungissani. Ja täytyy kyllä sanoa, että koti on siellä missä mieli on. Kaupungilla kävellessä tuntui tutulle ja tuntui tosiaan kuin kotonaan olisi ollut. Vaikka olen asunut jo useamman vuoden täällä nykyisessä asuinpaikassa, niin en pidä tätä ollenkaan kotipaikkakuntanani. Täällä ollessa on koko aika sellainen olo, että olen vain täällä "käymässä" töiden takia.

Lomalla tuli jälleen kerran iskettyä päätään nettideittailun puuhun. Ehkä tämänkertaisen voisi ottaa voittona eikä niinkään tappiona. Lueskelin yhtä naisen jättämää ilmoitusta ja jotenkin se poikkesi muista edukseen. Vaikka en kokenut kuuluvani haun kohderyhmään, niin laitoin silti viestiä. Mainitsin muutamalla sanalla vain jotakin, että ilmoitus sai minut hyvälle tuulelle, toivotin onnea seuranhakuun jne. Joskus parin päivän päästä postilaatikkoa tarkistaessa olin saanut vastauksen tältä ilmoittajalta. Eipä siinä muuta ollut kuin, että kiitteli tsempistä ja toivotti myös minulla onnea. Mitä nyt lyhyestä viestistä oli tulkittavissa, niin vaikutti ehkä hieman yllättyneeltä.

Kun laskee nyt tämän ja vuoden alkupuolelta toisen tapauksen, niin tässähän on ihan kerrassaan putki menossa. Jo kerrassaan kahteen lähettettyyn viestiin on tullut vastaus takaisin eli prosentit ovat olleet huimat 100 %! Jipiii...