Viime aikoina uutisista on pukannut koko aika juttua corona-viruksesta. Jostain syystä maanantaina tällä alkoi olla vaikutusta pörssikursseihin. Eilen tultiin alaspäin monta prosenttia ja tänäänkin taisi suunta olla alaspäin mutta ei niin paljon mitä eilen.
Olen tässä parin vuoden aikana kerryttänyt säästöjä ja laittanut niitä silloin tällöin rahastoihin. Vaikka tuo parin päivän alamäki pörssissä näkyy punaisena myös minun sijoituksissani, niin jostain syystä se ei saa minun suupieliä alaspäin. Pikemminkin ehkä toisinpäin. Viime vuoden alussa oli hieman samankaltainen jyrkempi alamäki pörssissä ja se jäi hieman harmittamaan, kun tilillä ei ollut sellaista irtorahaa, jota olisi pystynyt käyttämään hyväkseen. Nyt puskuria on kartutettu ja tämänkaltaiseen tilanteeseen on varauduttu hieman paremmin. Saisi vain lasketella enemmänkin, niin pääsisi tankkailemaan dipistä lisää sijoituksia. Kun tähtäin on pitkällä aikavälillä (>10 vuotta), niin nämä väliaikaiset paniikkilaskut on vain hyviä oston paikkoja.
Tätä on hyvä rallatella, kun samalla katselee laskevia pörssikursseja...
Jälkikirjoituksena voisi arpoa, että onkohan minusta tulossa pahemman luokan kapitalistisika...? Kun asenne on muuttumassa sellaiseksi, että "enemmän ja enemmän" ja jos et pysty saamaan parempaa palkkaa yritykseltä työntekijänä, niin sitten ryhdytään kyykyttämään yrityksiä sijoittamalla niihin ja vaatimalla parempaa tulosta pääomatulojen muodossa.
25.2.2020
27.1.2020
Helppo olla menestyjä
Viime vuoden lopulla Kauppalehdessä oli artikkelisarja, johon oli listattu maakuntien menestyneimpiä yrityksiä. Jokaisesta maakunnasta oli listattu 40 parasta yritystä ja lisäksi viisi nopeinta kasvajaa sekä viisi tuloksentekijää. Jossain vaiheessa aloin kiinnittää huomiota enemmän noihin tuloksentekijöihin. Alla on kuvankaappaus, johon niputettu kaikki nuo tuloksentekijät.

Kun kuvaa tihrustaa, niin mikä yhteinen asia noita kaikkia maakuntia näyttää yhdistävän? Jos ei vielä tuosta avaudu, niin entäpäs seuraavasta?

No mitäpäs ne tuloksentekijät ovat muutakaan kuin nylkyrisähkö(nsiirto)yhtiöitä! Muutama huomio parin maakunnan osalta. Uusimaan kohdalla listan kärjessä ei näytä olevan yhtään sähköyhtiötä. Uusimaa eroaa muista maakunnista siinä mielessä, että siellä pitää moni pörssiyhtiö kirjojaan. Kauppalehden sivuilta kuitenkin löytyi nuo samat tiedot, niin pengoin hieman tarkemmin. Kun listan kärjestä poistaa kaikki ne yhtiöt ja konsernit, jotka on listattu Helsingin tai jossakin muussa maassa olevaan pörssiin, alkaa listalle löytyä aiheeseen sopivia nimiä...

Fingrid (kantaverkkoyhtiö), Helen, Caruna...
Keski-Suomea, Päijät- ja Kanta-Hämettä yhdistää niitäkin yksi yhteinen nimittäjä, joka ei tuossa listalla näy. Noilla alueilla suurimmaksi osaksi jakeluverkkoa hallinnoi Elenia, jonka päätoimipaikka löytyy Tampereelta. Yritin etsiä sijoitusta nettilistalta mutta sieltä ei löytynyt muuta kuin tuo Kanta-Hämeessä näkyvä Elenia Lämpö Oy, joka taitaa hoitaa kaukolämpöliiketoimintaa eikä sähkönsiirtoa, niin hankala mennä sanomaan tuosta mitään.
Julkisuudessa on ollut nyt viime aikoina juttua noista sähköyhtiöiden tuotoista. Sen kyllä ymmärtää mistä nämä repivät tuottonsa, kun katsoo siirtohinnastoja. Pengoin huvikseni sähkönsiirtoyhtiöiden sivuilta hinnastoja esille ja tein niistä alla olevan taulukon, johon otin sähköliittymien kuukausimaksut tyypilliselle omakotitaloasujalle, jolla pääsulake on kokoa 3x25 A. En tiedä mikä on yleisin siirtotuote omakotitaloasujilla, mutta voisin veikata, että se on kausisiirto tai yösiirto. Esim. vanhemmillani on käytössä kausisiirto.

Eipä tarvitse ihmetellä, että miksi Etelä-Savossa paras tuloksentekijä on Järvi-Suomen Energia. Perkele kun se kuukausimaksu on melkein 60 euroa! Kyllä sylettäisi erittäin paljon asua tuollaisen persreikäyhtiön jakelualueella. Ja ei nuo muutama muukaan kovin kauaksi jää.
- Kajave (= Loiste Energian siirtoyhtiö) n. 50 €/kk
- Pohjois-Karjalan Sähkö 44 €/kk
- Elenia 40 €/kk
- Savoin Voima 40 €/kk
Hyvähän se on noitakin korkeita kuukausimaksuja perustella sillä, että nyt rakennetaan säävarmaa verkkoa. Entäs sitten, kun säävarma verkko on rakennettu? Mitäpä luulette, laskeeko kuukausimaksut?
Tässä minun terveiset noille nylkyriyhtiöille.

Kun kuvaa tihrustaa, niin mikä yhteinen asia noita kaikkia maakuntia näyttää yhdistävän? Jos ei vielä tuosta avaudu, niin entäpäs seuraavasta?

No mitäpäs ne tuloksentekijät ovat muutakaan kuin nylkyrisähkö(nsiirto)yhtiöitä! Muutama huomio parin maakunnan osalta. Uusimaan kohdalla listan kärjessä ei näytä olevan yhtään sähköyhtiötä. Uusimaa eroaa muista maakunnista siinä mielessä, että siellä pitää moni pörssiyhtiö kirjojaan. Kauppalehden sivuilta kuitenkin löytyi nuo samat tiedot, niin pengoin hieman tarkemmin. Kun listan kärjestä poistaa kaikki ne yhtiöt ja konsernit, jotka on listattu Helsingin tai jossakin muussa maassa olevaan pörssiin, alkaa listalle löytyä aiheeseen sopivia nimiä...

Fingrid (kantaverkkoyhtiö), Helen, Caruna...
Keski-Suomea, Päijät- ja Kanta-Hämettä yhdistää niitäkin yksi yhteinen nimittäjä, joka ei tuossa listalla näy. Noilla alueilla suurimmaksi osaksi jakeluverkkoa hallinnoi Elenia, jonka päätoimipaikka löytyy Tampereelta. Yritin etsiä sijoitusta nettilistalta mutta sieltä ei löytynyt muuta kuin tuo Kanta-Hämeessä näkyvä Elenia Lämpö Oy, joka taitaa hoitaa kaukolämpöliiketoimintaa eikä sähkönsiirtoa, niin hankala mennä sanomaan tuosta mitään.
Julkisuudessa on ollut nyt viime aikoina juttua noista sähköyhtiöiden tuotoista. Sen kyllä ymmärtää mistä nämä repivät tuottonsa, kun katsoo siirtohinnastoja. Pengoin huvikseni sähkönsiirtoyhtiöiden sivuilta hinnastoja esille ja tein niistä alla olevan taulukon, johon otin sähköliittymien kuukausimaksut tyypilliselle omakotitaloasujalle, jolla pääsulake on kokoa 3x25 A. En tiedä mikä on yleisin siirtotuote omakotitaloasujilla, mutta voisin veikata, että se on kausisiirto tai yösiirto. Esim. vanhemmillani on käytössä kausisiirto.

Eipä tarvitse ihmetellä, että miksi Etelä-Savossa paras tuloksentekijä on Järvi-Suomen Energia. Perkele kun se kuukausimaksu on melkein 60 euroa! Kyllä sylettäisi erittäin paljon asua tuollaisen persreikäyhtiön jakelualueella. Ja ei nuo muutama muukaan kovin kauaksi jää.
- Kajave (= Loiste Energian siirtoyhtiö) n. 50 €/kk
- Pohjois-Karjalan Sähkö 44 €/kk
- Elenia 40 €/kk
- Savoin Voima 40 €/kk
Hyvähän se on noitakin korkeita kuukausimaksuja perustella sillä, että nyt rakennetaan säävarmaa verkkoa. Entäs sitten, kun säävarma verkko on rakennettu? Mitäpä luulette, laskeeko kuukausimaksut?
Tässä minun terveiset noille nylkyriyhtiöille.
1.12.2019
Turvallisesti leikkien
Työni takia joudun usein lueskelamaan standardeja ja etsimään niistä tietoa. Standardihan on Wikipedian mukaan seuraavanlainen olio:
Koska standardeja saatetaan tietyin väliajoin päivitellä ja muutella, niin niiden muutoksista olisi hyvä olla perillä. Suomessa standardiasioita hoitaa Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, joka julkaisee uutiskirjettä standardien muutoksista ja niihin liittyvistä asioista. Viikolla kilahti tuollainen postiin ja tällä kertaa uutinen oli hieman tavallisuudesta poikkeavammasta aihepiiristä. Alla SFS:n sivuilta löytyvä uutinen:

Uutta dildo- ja anaalitappistandardia mielenkiinnolla odottaen.... o_O
"Standardi (normi) on jonkin organisaation esittämä määritelmä siitä, miten jokin asia tulisi tehdä."Eli kun osapuolet sopivat, että tehdään tämä asia tämän standardin mukaan, niin molemmilla osapuolilla on tiedossa yhteiset säännöt ja sitä myöten lopputulos pitäisi olla tiedossa. Eihän se ihan aina noin mene mutta hieman yksinkertaistaen.
Koska standardeja saatetaan tietyin väliajoin päivitellä ja muutella, niin niiden muutoksista olisi hyvä olla perillä. Suomessa standardiasioita hoitaa Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, joka julkaisee uutiskirjettä standardien muutoksista ja niihin liittyvistä asioista. Viikolla kilahti tuollainen postiin ja tällä kertaa uutinen oli hieman tavallisuudesta poikkeavammasta aihepiiristä. Alla SFS:n sivuilta löytyvä uutinen:

Uutta dildo- ja anaalitappistandardia mielenkiinnolla odottaen.... o_O
24.11.2019
Lakon iloja
Vaikka voisi kuvitella, että tuossa postin lakossa olisi jotain negatiivista, niin minä olen löytänyt siitä vain positiivista. Ensinnäkään ei ole tullut ollenkaan laskuja. Toisekseen monet lehdet ovat avanneet näköislehtensä luettavaksi ilmaiseksi, niin on pystynyt sitten lueskelemaan erilaisia lehtiä. Kun on katsellut noita lehtiä, niin jotenkin ne on sellaisia, että kyllähän niitä lukee, jos niitä on saatavilla mutta ei niitä muuten tulisi tilattua itselleen.
Omallakin työalalla ovat työehtosopimusneuvottelut olleet solmussa. Nyt ollaan jo siinä tilanteessa, että ylityökielto ja vapaa-ajalla matkustuskielto ovat päällä. Tässä sitä jo vähän innoissaan odotellaankin lakkoa alkavaksi hankoja ja pistimiä teroitellen, jotta kun pilliin puhalletaan, niin barrikadeilla ollaan valmiina.
LAKKO! LAKKO! LAKKO! LAKKO! LAKKO!
Omallakin työalalla ovat työehtosopimusneuvottelut olleet solmussa. Nyt ollaan jo siinä tilanteessa, että ylityökielto ja vapaa-ajalla matkustuskielto ovat päällä. Tässä sitä jo vähän innoissaan odotellaankin lakkoa alkavaksi hankoja ja pistimiä teroitellen, jotta kun pilliin puhalletaan, niin barrikadeilla ollaan valmiina.
LAKKO! LAKKO! LAKKO! LAKKO! LAKKO!
27.10.2019
Lokakuun lyhyet
Se on kohta taas lokakuu loppu ja marraskuu aluillaan. Vähän tuntuu sille, että on mennyt taas koko syksy jotenkin yleisen ketutuksen ja kyrsimyksen merkeissä. Eniten sitä on ehkä kertynyt töiden takia mutta siviilipuolellakin jotkin asiat nyppivät. Suoraan sanottuna alkaa olla jo kosmisissa sfääreissä vitutus siitä, että en ole löytänyt sitä ostettavaa omakotitaloa ja en ole tyytyväinen näihin nykyisiin asuinoloihin.
Vähän kuulumisia taas työpaikaltakin. Pari kuukautta sitten jupisin työpaikan touhuista ja siitä, kun ovi on käynyt henkilöstön osalta ulospäin. Tuon jälkeen on taas tullut pari lähtijää lisää. Toinen lähti jo ja toinen lähtee pian. Enkä ole työpaikanvaihtoajatuksineni kanssa yksin tuolla. Eräs kollega tuli kysymään apua yhteen asiaan, johon en kuitenkaan osannut mitään apuja antaa. Tuo oli sellainen asia, jota joutuu tekemään useasti mutta nyt paska ohjelma teki aivan omiaan ja edes ohjelman ohjeestakaan ei ollut mitään apua. Vaikka teki kuten normaalisti on tehty, niin homma kusi allensa. Siinä kollegan kanssa asiaa ihmetellessä ja jutustellessa kävi ilmi, että onpa hänkin miettinyt jo viimeisen vuoden ajan vaihtoa pois näistä hommista.
Keksi tähänkään blogiinkaan enää mitään muuta kirjoittamisen aihetta kuin nämä toistuvat avautumiset näistä samoista paskoista asioista.
Vähän kuulumisia taas työpaikaltakin. Pari kuukautta sitten jupisin työpaikan touhuista ja siitä, kun ovi on käynyt henkilöstön osalta ulospäin. Tuon jälkeen on taas tullut pari lähtijää lisää. Toinen lähti jo ja toinen lähtee pian. Enkä ole työpaikanvaihtoajatuksineni kanssa yksin tuolla. Eräs kollega tuli kysymään apua yhteen asiaan, johon en kuitenkaan osannut mitään apuja antaa. Tuo oli sellainen asia, jota joutuu tekemään useasti mutta nyt paska ohjelma teki aivan omiaan ja edes ohjelman ohjeestakaan ei ollut mitään apua. Vaikka teki kuten normaalisti on tehty, niin homma kusi allensa. Siinä kollegan kanssa asiaa ihmetellessä ja jutustellessa kävi ilmi, että onpa hänkin miettinyt jo viimeisen vuoden ajan vaihtoa pois näistä hommista.
Keksi tähänkään blogiinkaan enää mitään muuta kirjoittamisen aihetta kuin nämä toistuvat avautumiset näistä samoista paskoista asioista.
29.9.2019
Suomalaisten erikoiskauppojen palveluasenne
Tässä vähän aikaa sitten olisin tarvinnut pieniä osasia. Sellaisia, joita ei saa tavallisesta kaupasta. Piti hakukoneella ryhtyä etsimään, että onko kaupungissani sellaista kauppaa, josta noita olisi saanut. Vuosia sitten eräs kauppa oli mutta se oli pistänyt lapun luukulle jo aikaa sitten. Yhden paikan sitten löysin, josta en ollut ikinä kuullutkaan. Kävin vilkaisemassa yrityksen nettisivuilla ja siellä oli oikein sanottu, että ota yhteyttä ja kysy saatavuutta sähköpostilla. No minä siihen, jotta sepäs kätevää, lähetetäänpä siis sähköpostia. Ja mielelläni sähköpostin kautta hoitaisinkin tuon, koska näillä osasilla oli erilaisia teknisiä ominaisuuksia ja niiden kyseleminen puhelimessa olisi ollut luultavasti hankalaa.
Noh, sähköposti liikkeelle ja vastausta odottelemaan. Ja odottelemaan... Ja odottelemaan... Jotenkin ei tullut taas yhtään yllätyksenä, että sitä vastausta ei ole tullut vielä tähänkään päivään mennessä. Eniten vituttaa tuollaisissa yrityksissä, että nettisivuilla oikein mainostetaan, että ota yhteyttä mutta sitten kun ottaa, niin vastaukseksi ei saa hevon vittuakaan. Jos tulisi vastaukseksi edes lyhyt "ei, meiltä ei ole saatavilla tuollaista", niin sekin olisi jo jotain. Mutta kun ei. EI VITTU YHTÄÄN MITÄÄN! Voisi kysyä, että mitä helvetin perkelettä varten siellä nettisivuilla lukee, että ota yhteyttä?! Vai onko se vain sitä varten, että jos joku tarpeeksi iso tilaus tulee, niin sitten ehkä voidaan vastata mutta muuten ei? Pitäkööt vitun tunkkinsa, toista kertaa en tuon liikkeen kanssa ole tekemisisissä.
Muutenkin ihmetyttää tuollaisten vähän tavallista poikkeavampia tuotteita kauppaavien yritysten toiminta. Minkäänlaista palvelua noista ei meinaa saada. Hyvänä esimerkkinä taas toimintaa viime keväältä. Tuli tarvetta sellaiselle n. euron maksavan osalle. Kävin kyselemässä sitä kolmesta eri liikkeestä mutta huonoin tuloksin. Tästä lannistuneena piti sitten asioidan eräässä neljännessä liikkeessä. Olin jättänyt tuon viimeiseksi vaihtoehdoksi ihan sen takia, kun aikaisempien kokemusten perusteella toiminta oli sellaista veltolla munalla hämmentelyä. Sinne oli ihan turha edes soittaa, kun puhelimeen ei sieltä vastattu (vaikka olisi yrittänyt useasti ja eri kellon aikoihin). Puhumattakaan siitä sähköpostiin vastaamisesta. Menin käymään paikan päällä ja liikkeessä oli aika hiljaista. Joku myyntimies palveli toisella puolella liikettä jotain henkilöä mutta osatiskillä ei näkynyt ketään. Puhelinkin siinä tiskillä soi pariin kertaan aika pitkäänkin mutta ketään ei tullut paikalle. Minäkin siinä odottelin useamman minuutin toisen asiakkaan kanssa, kunnes sieltä takahuoneesta löntysteli paikalle sellaisen velton olemuksen omaava vetelys. Asia hoitui ja osa lähti tilaukseen. Ottivat vielä puhelinnumeron ylös, jotta voivat laittaa tekstiviestin, sitten kun osa on saapunut.
No yllätys yllätys, eipä sitä tekstiviestiä milloinkaan saapunut. Sitten piti ottaa vittuuntuneena puhelin käteen ja soitella sinne liikkeeseen. Ties monennenko yrityksen jälkeen puhelimeen vastattiin ja kas kummaa: osa oli siellä hyllyssä ollut odottamassa. Kävin töiden jälkeen hakemassa osan ja liikkeessä taas sama yhtä iloinen palveluasenne: ketään ei näkyvissä ja puhelinkin soi iloisesti tiskillä. Olisi tehnyt mieli vastata siihen puhelimeen ja sanoa soittajalle, että ihan turhaan soitat, ei täällä ole ketään paikalla. Lopulta kuitenkin se veltto puotipoika tuli paikalle ja sain asian hoidettua. Siinä liikkeessä seisoskellessa ja odotellessa tuli mietittyä, että mitenkähän paljon sieltä pystyisi kantamaan kamaa ulos ilman maksamista ennen kuin joku puuttuisi asiaan. Luultavasti jonkin verran, jos sopivaan saumaan sattuisi.
Tosin poikkeuksiakin löytyy. Kerran jouduin etsimään tiivisteitä ja kävin yhdessä alan liikkeessä. Liikkeeseen astuttua ja tiskille saavuttuani paikalle saapui heti myyjä. Esitin asiani, jolloin myyjä tutki hieman katalogiaan ja kävi hakemassa hyllystä oikeanlaista tavaraa. Rahat tiskiin (tai pikemminkin muoviläpyskä vinkumaan) ja asiakas tyytyväisenä kaupasta ulos. Katsoin nyt ihan uteliasuudesta näiden kolmen yrityksen taloustietoja. Sinälläänhän noita ei voi varmaankaan verrata keskenään, kun kaikki myyvät ihan erilaisia tuotteita mutta kuitenkin jotakin suuntaviivoja noista saa. Ja ei ehkä tullut yllätyksenä nuokaan talousluvut. Ensin mainitulla yrityksellä liikevoittoprosentti on vaihdellut viimeisen neljän vuoden aikana välillä -25...+9 painon ollessa nollan tuntumassa. Toisella yrityksellä lukemat ovat olleet tasaista kahden kolmen prosentin luokkaa ja viimeisellä lukemat pyörineet välillä 16...26. Mikähän mahtaa olla syynä, että lukemat ovat tuollaiset?
Saisi jo tulla se seuraava kunnon paskamyrskylama ja kaataisi konkurssiin tuollaiset paskafirmat, joissa ei ole minkäänlaista palveluasennetta.
Noh, sähköposti liikkeelle ja vastausta odottelemaan. Ja odottelemaan... Ja odottelemaan... Jotenkin ei tullut taas yhtään yllätyksenä, että sitä vastausta ei ole tullut vielä tähänkään päivään mennessä. Eniten vituttaa tuollaisissa yrityksissä, että nettisivuilla oikein mainostetaan, että ota yhteyttä mutta sitten kun ottaa, niin vastaukseksi ei saa hevon vittuakaan. Jos tulisi vastaukseksi edes lyhyt "ei, meiltä ei ole saatavilla tuollaista", niin sekin olisi jo jotain. Mutta kun ei. EI VITTU YHTÄÄN MITÄÄN! Voisi kysyä, että mitä helvetin perkelettä varten siellä nettisivuilla lukee, että ota yhteyttä?! Vai onko se vain sitä varten, että jos joku tarpeeksi iso tilaus tulee, niin sitten ehkä voidaan vastata mutta muuten ei? Pitäkööt vitun tunkkinsa, toista kertaa en tuon liikkeen kanssa ole tekemisisissä.
Muutenkin ihmetyttää tuollaisten vähän tavallista poikkeavampia tuotteita kauppaavien yritysten toiminta. Minkäänlaista palvelua noista ei meinaa saada. Hyvänä esimerkkinä taas toimintaa viime keväältä. Tuli tarvetta sellaiselle n. euron maksavan osalle. Kävin kyselemässä sitä kolmesta eri liikkeestä mutta huonoin tuloksin. Tästä lannistuneena piti sitten asioidan eräässä neljännessä liikkeessä. Olin jättänyt tuon viimeiseksi vaihtoehdoksi ihan sen takia, kun aikaisempien kokemusten perusteella toiminta oli sellaista veltolla munalla hämmentelyä. Sinne oli ihan turha edes soittaa, kun puhelimeen ei sieltä vastattu (vaikka olisi yrittänyt useasti ja eri kellon aikoihin). Puhumattakaan siitä sähköpostiin vastaamisesta. Menin käymään paikan päällä ja liikkeessä oli aika hiljaista. Joku myyntimies palveli toisella puolella liikettä jotain henkilöä mutta osatiskillä ei näkynyt ketään. Puhelinkin siinä tiskillä soi pariin kertaan aika pitkäänkin mutta ketään ei tullut paikalle. Minäkin siinä odottelin useamman minuutin toisen asiakkaan kanssa, kunnes sieltä takahuoneesta löntysteli paikalle sellaisen velton olemuksen omaava vetelys. Asia hoitui ja osa lähti tilaukseen. Ottivat vielä puhelinnumeron ylös, jotta voivat laittaa tekstiviestin, sitten kun osa on saapunut.
No yllätys yllätys, eipä sitä tekstiviestiä milloinkaan saapunut. Sitten piti ottaa vittuuntuneena puhelin käteen ja soitella sinne liikkeeseen. Ties monennenko yrityksen jälkeen puhelimeen vastattiin ja kas kummaa: osa oli siellä hyllyssä ollut odottamassa. Kävin töiden jälkeen hakemassa osan ja liikkeessä taas sama yhtä iloinen palveluasenne: ketään ei näkyvissä ja puhelinkin soi iloisesti tiskillä. Olisi tehnyt mieli vastata siihen puhelimeen ja sanoa soittajalle, että ihan turhaan soitat, ei täällä ole ketään paikalla. Lopulta kuitenkin se veltto puotipoika tuli paikalle ja sain asian hoidettua. Siinä liikkeessä seisoskellessa ja odotellessa tuli mietittyä, että mitenkähän paljon sieltä pystyisi kantamaan kamaa ulos ilman maksamista ennen kuin joku puuttuisi asiaan. Luultavasti jonkin verran, jos sopivaan saumaan sattuisi.
Tosin poikkeuksiakin löytyy. Kerran jouduin etsimään tiivisteitä ja kävin yhdessä alan liikkeessä. Liikkeeseen astuttua ja tiskille saavuttuani paikalle saapui heti myyjä. Esitin asiani, jolloin myyjä tutki hieman katalogiaan ja kävi hakemassa hyllystä oikeanlaista tavaraa. Rahat tiskiin (tai pikemminkin muoviläpyskä vinkumaan) ja asiakas tyytyväisenä kaupasta ulos. Katsoin nyt ihan uteliasuudesta näiden kolmen yrityksen taloustietoja. Sinälläänhän noita ei voi varmaankaan verrata keskenään, kun kaikki myyvät ihan erilaisia tuotteita mutta kuitenkin jotakin suuntaviivoja noista saa. Ja ei ehkä tullut yllätyksenä nuokaan talousluvut. Ensin mainitulla yrityksellä liikevoittoprosentti on vaihdellut viimeisen neljän vuoden aikana välillä -25...+9 painon ollessa nollan tuntumassa. Toisella yrityksellä lukemat ovat olleet tasaista kahden kolmen prosentin luokkaa ja viimeisellä lukemat pyörineet välillä 16...26. Mikähän mahtaa olla syynä, että lukemat ovat tuollaiset?
Saisi jo tulla se seuraava kunnon paskamyrskylama ja kaataisi konkurssiin tuollaiset paskafirmat, joissa ei ole minkäänlaista palveluasennetta.
Tunnisteet:
avautuminen,
jupina,
vittuuntunut,
ärsyyntynyt
15.9.2019
Reissaaminen on yliarvostettua
Heinäkuussa lomien aikaan Ylen sivuilla oli juttu matkustavaisista ihmisistä, siitä miten nykyään yhä useampi voi matkustaa sekä tietenkin matkustukseen liittyvistä ympäristönäkökohdista.
Ai, niinkö? Minulle on taidettu unohtaa kertoa tuosta... Mietin omia matkustamisiani kesäloman aikana ja taisi olla sellainen kesä, että en ole milloinkaan matkustanut niin vähän. Oli minulla yksi pitempi matka mutta sekään ei ollut mitään lomailua vaan kävin avittamassa yhtä sukulaista. Muuten en juuri liikahtanut minnekään. Jos tuota yhtä pitempää matkaa ei oteta huomioon, niin kaikkein kauimpana olin asuinpaikastani linnuntietä mitattuna 38 km:n päässä. Tosin tietä pitkin matkaa tuli n. 60 km mutkittelevaa reittiä pitkin mutta siltikin. En tainnut siis poistua loman aikana kotikuntani alueelta kuin tuon yhden kerran.
Minulle on paljon stressittömämpää olla kotona ja tuijotella vaikka kuusia tai katsoa jännityksellä ruohon kasvamista. Ei tarvitse miettiä, että missä nukun seuraavat yöt tai mistä saa syötävää, kaikki asiat on tutuilla paikoillaan ja mihinkään ei ole kiire. Että repikää vain siitä kaikki reissaajat.
Matkustaminen on niin suuri osa länsimaalaista elämää, että sitä ei kyseenalaisteta. Se vain kuuluu asiaan.... – Heti, kun ihmisillä on tarpeeksi rahaa, he lähtevät matkustamaan. Maailmaa halutaan nähdä, koska se kuuluu elämäntapaan, Honkanen sanoo.
Ai, niinkö? Minulle on taidettu unohtaa kertoa tuosta... Mietin omia matkustamisiani kesäloman aikana ja taisi olla sellainen kesä, että en ole milloinkaan matkustanut niin vähän. Oli minulla yksi pitempi matka mutta sekään ei ollut mitään lomailua vaan kävin avittamassa yhtä sukulaista. Muuten en juuri liikahtanut minnekään. Jos tuota yhtä pitempää matkaa ei oteta huomioon, niin kaikkein kauimpana olin asuinpaikastani linnuntietä mitattuna 38 km:n päässä. Tosin tietä pitkin matkaa tuli n. 60 km mutkittelevaa reittiä pitkin mutta siltikin. En tainnut siis poistua loman aikana kotikuntani alueelta kuin tuon yhden kerran.
Minulle on paljon stressittömämpää olla kotona ja tuijotella vaikka kuusia tai katsoa jännityksellä ruohon kasvamista. Ei tarvitse miettiä, että missä nukun seuraavat yöt tai mistä saa syötävää, kaikki asiat on tutuilla paikoillaan ja mihinkään ei ole kiire. Että repikää vain siitä kaikki reissaajat.
31.8.2019
Onko työelämä oikeasti näin umpisurkeaa?
Viime viikolla Kauppalehdessä oli kolumni, jonka otsikossa kysyttiin, että onko työelämä oikeasti näin umpisurkeaa? Kolumnissa viitattiin liikenne- ja viestintäministerin ehdotukseen työajan lyhentämisestä ja siihen miten Työterveyslaitoksen mukaan työoloissa on menty eteenpäin.
Kun tuollaista tekstiä lukee ja vertaa omiin kokemuksiin työelämästä, niin sitä miettii, että missä maailmassa ja työpaikoilla tuollaista on. Jos takertuu tuohon lainauksen viimeisen lauseen asioihin, niin kovin kaukaiselta kuulostaa. Pomot ei tuolla työpaikalla hyvinvoinnista juuri välitä. Tai välittävät sen verran, että lain pykälät täytetään työsuojelumielessä ja siihenpä se jää. Esimies nyt päivittäin ohikulkiessaan saattaa jotain kysyä mutta välillä suoranaisesti vituttaa keskustella tämän henkilön kanssa. Välttämättä omaa asiaa ei ehdi edes kertoa puoliväliinkään, kun tämä rupeaa puhumaan päälle. Eipä tuollainen käytös juuri innosta sitten kertomaan enempää asioitaan ja jos minulta jotain kysytään, niin vastaukset pysyy lyhyinä. Esimiehen pomo (ja samalla toimiston päällikkö) taas on vähän väliä jossain reissussa ja häntä harvoin näkee tuolla toimistolla. Tuonkaan henkilön kanssa on niin vähän kanssakäymistä, että en edes muista milloin viimeksi olisin puhunut hänen kanssaan.
Päätöksentekokaan ei ainakaan minun silmiin näytä kovin oikeudenmukaiselta. Toimipaikan henkilöstöltä ei oikeastaan kysellä mitään, kun toimistoon ja sen työskentelyolosuhteisiin liittyviin asioihin tulee muutoksia. Vaikka ylempää yrityksestä tulee aina vuosittain käskyä kehityskeskusteluista, niin nekin jäävät pitämättä, jos et ole aktiivisesti nykimässä hihasta. Ja vaikka keskustelut kävisi, niin se aivan yksi lysti mitä siellä läpistään, koska niiden perusteella ei tapahdu yhtään mitään. Asiat jää vain paperille pyörimään ja siinäpä se. Tuossa päätöksenteossa/kehityskekesusteluissa on myös yksi "huvittava" yksityiskohta. Kehityskeskusteluissa pitäisi listata aina vuodelle muutamia tavoitteita. Minä ainakin kuvittelisin niin, että minä päätän noista tavoitteista ja mitä niihin kirjataan. Noh, eipä toimitakaan niin vaan käytännössä toimistopäällikkö sanelee ne tavoitteet, jotka nekin on yhtä täyttä paskaa sananhelinää. On jäänyt vain pyörimään mieleen, että onko tuossa sellainen takana, että toimistopäällikölle on annettu ylemmältä taholta jotkin tavoitteet ja ne sitten vain nakitetaan alaspäin. Jos ne täyttyy, niin tämä pomo saa bonukset ja työntekijät sitten ehkä jotain haistapaskan pikkurippeitä.
Mitä tulee esimiehen ja työyhteisön antamaan tukeen, niin se on yhtän tyhjän kanssa. Esimieheltä jos käy kysymässä jotakin asiaa (esim. pyytää projektiin lisää miehitystä), niin vastaus on, että katsotaan myöhemmin. Ja tuo "katsotaan myöhemmin" käytännössä tarkoittaa "ei koskaan". Jos taas erehtyy kävelemään toiselle osastolle kysymään jotain asiaa, johon ei voi antaa yksinkertaista kyllä/ei-vastausta tai sitä vastausta ei löydä nopeasti jostain opuksesta, niin ensimmäisenä suunnilleen vastataan, että ei ehdi kun on niin kiirettä. Oman osaston väeltä sentään nyt voi vielä saada apua tarvittaessa.
Alkukeväästä tapahtui pientä yrityskauppaa, jonka seurauksena toimistolle tuli lisää väkeä. Lievästi huvittuneena on saanut seurata tuota touhua. Heti kun tuo yrityskauppa julkaistiin, niin kuulemma sieltä toimistolta, josta väki siirtyi tähän toimistoon, oli lähtenyt yksi jamppa litomaan. Kun uusi väki sitten muutti toimistolle, niin yksi heppu katsoi paikkaa tasan yhden aamun, pakkasi kamansa autoon ja lähti toisen paikkakunnan toimistolle. Ja sattuipa vielä lomien aikaan niin, että keväällä toimistolle rekrytoitu henkilö lähti toisen työnantajan palvelukseen. Hmmm... Mikähän mahtaa olla vikana, kun ovi on käynyt tiheämmin suunnan ollessa poispäin.
Ei sen puoleen, olen jo itsekin tullut siihen pisteeseen (oikeastaan jo viime syksystä lähtien), että en jaksa enää tätä paskaa. Kävin alkukesästä yhdessä paikassa työhaastattelussa, jossa hommat olisivat olleet samanlaisia mutta onneksi en kuitenkaan tullut valituksi. Kun mietti tarkemmin niitä haastattelussa käytyjä asioita ja omia kokemuksia tältä alalta, niin ei tarvitse olla kovin kummoinen meedio päätelläkseen, että samanlaista paskaa se olisi ollut sielläkin. Vielä kun keksisi, että minkälaisiin hommiin sitä lähtisi. Se kyllä on varmaa, että uuden työn on oltava ihan erilaista mitä nyt teen.
Työhyvinvointi on yrityksille kilpailuvaltti. Sitä mitataan säännöllisesti ja kehitetään jatkuvasti. Hyvä maine työnantajana on keskeinen keino, kun kilpaillaan osaavasta työvoimasta. Kaikkea ei saa rahalla.
Työelämän kurjuus on tutkimuksen valossa enemmän myytti kuin todellisuutta.
Pomot ovat kiinnostuneita henkilöstön hyvinvoinnista, päätöksenteko on oikeudenmukaista, esimiehet ja työyhteisö antavat tukea, ja työpaikoilla koetaan usein työn imua. Kehityskeskusteluitakin käydään usean kerran vuodessa.
Kun tuollaista tekstiä lukee ja vertaa omiin kokemuksiin työelämästä, niin sitä miettii, että missä maailmassa ja työpaikoilla tuollaista on. Jos takertuu tuohon lainauksen viimeisen lauseen asioihin, niin kovin kaukaiselta kuulostaa. Pomot ei tuolla työpaikalla hyvinvoinnista juuri välitä. Tai välittävät sen verran, että lain pykälät täytetään työsuojelumielessä ja siihenpä se jää. Esimies nyt päivittäin ohikulkiessaan saattaa jotain kysyä mutta välillä suoranaisesti vituttaa keskustella tämän henkilön kanssa. Välttämättä omaa asiaa ei ehdi edes kertoa puoliväliinkään, kun tämä rupeaa puhumaan päälle. Eipä tuollainen käytös juuri innosta sitten kertomaan enempää asioitaan ja jos minulta jotain kysytään, niin vastaukset pysyy lyhyinä. Esimiehen pomo (ja samalla toimiston päällikkö) taas on vähän väliä jossain reissussa ja häntä harvoin näkee tuolla toimistolla. Tuonkaan henkilön kanssa on niin vähän kanssakäymistä, että en edes muista milloin viimeksi olisin puhunut hänen kanssaan.
Päätöksentekokaan ei ainakaan minun silmiin näytä kovin oikeudenmukaiselta. Toimipaikan henkilöstöltä ei oikeastaan kysellä mitään, kun toimistoon ja sen työskentelyolosuhteisiin liittyviin asioihin tulee muutoksia. Vaikka ylempää yrityksestä tulee aina vuosittain käskyä kehityskeskusteluista, niin nekin jäävät pitämättä, jos et ole aktiivisesti nykimässä hihasta. Ja vaikka keskustelut kävisi, niin se aivan yksi lysti mitä siellä läpistään, koska niiden perusteella ei tapahdu yhtään mitään. Asiat jää vain paperille pyörimään ja siinäpä se. Tuossa päätöksenteossa/kehityskekesusteluissa on myös yksi "huvittava" yksityiskohta. Kehityskeskusteluissa pitäisi listata aina vuodelle muutamia tavoitteita. Minä ainakin kuvittelisin niin, että minä päätän noista tavoitteista ja mitä niihin kirjataan. Noh, eipä toimitakaan niin vaan käytännössä toimistopäällikkö sanelee ne tavoitteet, jotka nekin on yhtä täyttä paskaa sananhelinää. On jäänyt vain pyörimään mieleen, että onko tuossa sellainen takana, että toimistopäällikölle on annettu ylemmältä taholta jotkin tavoitteet ja ne sitten vain nakitetaan alaspäin. Jos ne täyttyy, niin tämä pomo saa bonukset ja työntekijät sitten ehkä jotain haistapaskan pikkurippeitä.
Mitä tulee esimiehen ja työyhteisön antamaan tukeen, niin se on yhtän tyhjän kanssa. Esimieheltä jos käy kysymässä jotakin asiaa (esim. pyytää projektiin lisää miehitystä), niin vastaus on, että katsotaan myöhemmin. Ja tuo "katsotaan myöhemmin" käytännössä tarkoittaa "ei koskaan". Jos taas erehtyy kävelemään toiselle osastolle kysymään jotain asiaa, johon ei voi antaa yksinkertaista kyllä/ei-vastausta tai sitä vastausta ei löydä nopeasti jostain opuksesta, niin ensimmäisenä suunnilleen vastataan, että ei ehdi kun on niin kiirettä. Oman osaston väeltä sentään nyt voi vielä saada apua tarvittaessa.
Alkukeväästä tapahtui pientä yrityskauppaa, jonka seurauksena toimistolle tuli lisää väkeä. Lievästi huvittuneena on saanut seurata tuota touhua. Heti kun tuo yrityskauppa julkaistiin, niin kuulemma sieltä toimistolta, josta väki siirtyi tähän toimistoon, oli lähtenyt yksi jamppa litomaan. Kun uusi väki sitten muutti toimistolle, niin yksi heppu katsoi paikkaa tasan yhden aamun, pakkasi kamansa autoon ja lähti toisen paikkakunnan toimistolle. Ja sattuipa vielä lomien aikaan niin, että keväällä toimistolle rekrytoitu henkilö lähti toisen työnantajan palvelukseen. Hmmm... Mikähän mahtaa olla vikana, kun ovi on käynyt tiheämmin suunnan ollessa poispäin.
Ei sen puoleen, olen jo itsekin tullut siihen pisteeseen (oikeastaan jo viime syksystä lähtien), että en jaksa enää tätä paskaa. Kävin alkukesästä yhdessä paikassa työhaastattelussa, jossa hommat olisivat olleet samanlaisia mutta onneksi en kuitenkaan tullut valituksi. Kun mietti tarkemmin niitä haastattelussa käytyjä asioita ja omia kokemuksia tältä alalta, niin ei tarvitse olla kovin kummoinen meedio päätelläkseen, että samanlaista paskaa se olisi ollut sielläkin. Vielä kun keksisi, että minkälaisiin hommiin sitä lähtisi. Se kyllä on varmaa, että uuden työn on oltava ihan erilaista mitä nyt teen.
Tunnisteet:
jupina,
työ,
työnhaku,
työpaikka,
uutiskatsaus
8.8.2019
Itsensä paljastelua, osa 500
Tulipahan huomattua, että sitä on vuosien varrella tullut kirjoitettua itsestään paljastuskertomus jos toinenkin. Nyt on pienoinen merkkipaalu saavutettu sillä tämä teksti on blogin 500. kirjoitus. Jipiii...
Sen kunniaksi pitää tehdä hieman jotakin paljastavampaa, joten tässäpä pieni pala minusta:

Jos joskus tulee se tuhannes kirjoitus, niin voin luvata, että silloin tulee dickpic. Ei ehkä kannata kuitenkaan pidätellä hengitystään tuota odotellessa.
Sen kunniaksi pitää tehdä hieman jotakin paljastavampaa, joten tässäpä pieni pala minusta:

"Näytä mulle missä sul on rusketusraidat, piirrä ne kartalle!"
Jos joskus tulee se tuhannes kirjoitus, niin voin luvata, että silloin tulee dickpic. Ei ehkä kannata kuitenkaan pidätellä hengitystään tuota odotellessa.
24.7.2019
Kahvitilakeskusteluja
Hienostokissa kipsutteli ruokatauon aikaan työpaikan kahvitilaan.
HK: Moi.
UT: Moi.
Hienostokissa laittaa jotain mikroon lämpiämään. Kesäkuun alkupuolella on ollut työpaikan joku tyky-vaimikäliehelkkarin-"virkistäytymis"-iltapäivä, johon en osallistunut (liian pitkiä työpäiviä, yleinen vitutus).
Osallistuitko siihen iltapäivään?
En.
Hiljaisuutta rikkoo vain mikron hurina ja hetken päästä sen piippaus. Hienostokissa ottaa syöminkinsä mikrosta ja hipsii takaisin työpisteensä suuntaan.
Näin jälkikäteen ajateltuna olisihan sitä voinut tuossa tilanteessa sanoa jotain muutakin. Esimerkiksi vaikka kysyä, että osallistuiko hän itse tuohon iltapäivään ja ehkä siitä jotenkin eteenpäin riippuen vastauksesta.
Mutta minkäs teet, kun on pitkät piuhat.
HK: Moi.
UT: Moi.
Hienostokissa laittaa jotain mikroon lämpiämään. Kesäkuun alkupuolella on ollut työpaikan joku tyky-vaimikäliehelkkarin-"virkistäytymis"-iltapäivä, johon en osallistunut (liian pitkiä työpäiviä, yleinen vitutus).
Osallistuitko siihen iltapäivään?
En.
Hiljaisuutta rikkoo vain mikron hurina ja hetken päästä sen piippaus. Hienostokissa ottaa syöminkinsä mikrosta ja hipsii takaisin työpisteensä suuntaan.
Näin jälkikäteen ajateltuna olisihan sitä voinut tuossa tilanteessa sanoa jotain muutakin. Esimerkiksi vaikka kysyä, että osallistuiko hän itse tuohon iltapäivään ja ehkä siitä jotenkin eteenpäin riippuen vastauksesta.
Mutta minkäs teet, kun on pitkät piuhat.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)