29.10.2013

Itsensä paljastelua, osa 3

Jatketaan vielä itsensäpaljastelua yhden osan verran. Viime kerralla tuli enemmän kirjoitettua harrastuksista, musiikkimausta yms. niin tänään kertoilen minkälaiset paikat, asiat ja henkilöt kiinnostavat.

Paikoista puhuttaessa oikeastaan tarkoitan tällä, että minkälainen ympäristö kiehtoo minua. Karkeaa jakoa voisi tehdä jo sillä, että olen enemmän luonto- kuin kaupunki-ihminen. Maaseutu ja rakentamaton/koskematon ympäristö on minusta jotenkin enemmän puoleensa vetävämpi kuin joku kaupungin keskusta tai betonilähiö-/pientalohelvetti. Luonnonmukaisissakin paikoissa minulla on omat tietyt suosikkiympäristöt. Sellaiset korkeat paikat, mistä näkee kauaksi, vetävät minua aina puoleensa, ehkäpä juuri niiden näköalojen tarjoamien silmäkarkkien vuoksi. Toinen ympäristötyyppi, joka on toinen suosikeistani, on saaristo (oli se sitten merellä tai sisävesillä). Sellaiset pienet kallioiset saaret, joissa kasvaa mäntyjä, kiinnostavat vaikka luulisi, että niissä ei nyt juuri mitään nähtävää ole. Ehkä näissä saarissa se on se omalla tavalla maiseman yksinkertaisuus mutta kuitenkin sopivasti yksityiskohtia tarjovat näkymät. Näistä saarista tuli mieleen, että lisäksi se ranta on minua kiinnostavaa aluetta. Se on vain niin yksinkertaisen mukavaa kävellä siinä vedenrajassa ja tuijotella sitä vedenalaista näkymää/elämää. Ei sen puoleen, ei kaikki rannat minua vedä puoleensa. Olen huomannut, että esimerkiksi kaupungeissa olevat ihmisen muovaamat rannat eivät ole yhtään kiinnostavia. Sen sijaan luonnon muovaamat kivikkoiset ja hiekkaiset rannat ovat sellaisia, että saattaisin käveleksiä niitä pitkin vaikka kuinka kauan mikäli siihen olisi aikaa ja tilaisuuksia tarjolla.

Entäpäs sitten asiat, jotka minua oikeasti elämässä kiinnostavat. Tämän aiheen voisi oikeastaan niputtaa yhteen sen kanssa, että mikälaiset ihmiset kiinnostavat minua. Ensinnäkin ihmiset, pah ja pyh... Jos tuosta ei käynyt selville, niin minua kiinnostavat enemmän asiat kuin ihmiset. Kun olen vuosi vuodelta oppinut tuntemaan paremmin itseäni, niin olen huomannut, että toiset ihmiset kiinnostavat minua entistä vähemmän. Opiskeluaikoina minulla oli vielä jotakin kiinnostusta vastakkaista sukupuolta kohtaan. Niin ja selventävänä seikkana sanottakoon, että samaa sukupuolta olevat eivät ole kiinnostaneet minua koskaan missään mielessä (ei juttuseura/kaveri-/harraste-/fyysisessä/tms.). Noilta opiskeluajoilta jäi käteen lähinnä nämä sähköpostitutut, jotka nekin olen hylännyt jo aikaa sitten. En vain tiedä sitten mikä tuon kiinnostuksen on lopettanut niin totaalisesti. Oikeassa elämässä en ole tehnyt pitkään aikaan mitään sellaista, joka olisi osoittanut jonkinlaista mielenkiintoa toista ihmistä kohtaan. Netissä lueskelen kyllä ihmisten kirjoittamia blogeja ja käyn joskus niissä jotakin kommentoimassa mutta esim. en ole vähään aikaan etsiskellyt aktiivisesti uusia luettavia blogeja. Jos jotain näistä lueskelmistani blogeista mainitsen, niin jollain tapaa nämä ihmiset ovat tai ovat olleet jossain vaiheessa elämäänsä samanlaisessa tai samankaltaisessa elämäntilanteessa kuten minä. Että voisi ehkä sanoa, että samanlaisuus kiinnostaa.

Tuokin, että mitkä asiat kiinnostavat oikeasti elämässä, on sellainen ympäripyöreä asia, johon voisi vastata niin monella tavalla. Tyydynkin vain toteamaan vähän ympäripyöreästi, että kaikenlaiset tekniikkaan, teknologiaan ja avaruuteen liittyvät asiat kiinnostavat (eli lähinnä seurailen näiden alueiden uutisia).

Loppuun sitten ne kaikkein mehukkaimmat palat, jotka paljastavat minun todellisen karvani. Oikeastaan tämä juttu sattui tulemaan sopivaan saumaan. Kun kävin yhtenä perjantaina siellä työhaastattelussa, niin sain tehdä/jouduin tekemään pienimuotoisen persoonallisuustestin ja sain viime viikolla siitä "tulokset". Jos näitä tuloksia jotenkin lähtisi purkamaan, niin testi kategorisoi akseleiden introvertti-ekstrovertti ja asiakeskeinen-ihmiskeskeinen välillä. Eli tavallaan nämä parit muodostavat koordinaatiston tai ympyrän ja viisari sojottaa sitten johonkin suuntaan. Ja mitä tämä testi minulle näytti, niin oikeastaan se ei yllättänyt. Pikemminkin se yllätti, miten tarkasti se kuvailee minua. Lappusessa näytti olevan hyvin paljon samoja asioita mitä olen aikaisemmin kirjoitellut. Huvittavaa, sillä pyydettäessä en oikein osaa kertoa itsestäni mitään, mutta jos esim. paperilla luetellaan tiettyjä luonteenpiirteitä tai toimintatapoja, niin osaan kyllä sieltä poimia ne minua kuvaavat adjektiivit. Tuota palautelappua lueskellessa nousi pakostakin sitten mieleen sellainen ajatus, että jos joskus joku haluaa ryhtyä parisuhteeseen minun kanssani, niin pitäisi läväyttää tuo läpyskä nenän eteen ja sanoa, että tässä on käyttöohje minuun, lue siitä. Niin hyvin se kuvaa minun sisäistä maailmaa ja toimintatapojani.

Niin... Joitakin tietysti saattaa kiinnostaa enemmän ne testin tulokset kuin se, että miten hyvin ne tulokset minua kuvasi. Lyhyesti ja ytimekkäästi olen pahin mahdollinen asiakeskeinen introvertti eli suomeksi sanottuna pahimman luokan itseriittoinen ja tunteeton pilkunnuss... viilaaja. Tässä hieman poimintoja palautelappusesta siitä, millainen olen:
  • hiljainen tarkkailu on usein hänen luontainen tyylinsä
  • on mietiskelevää tyyppiä ja perustaa maailmankuvansa konkreettisiin tosiasioihin
  • suhtautuu täsmällisesti ja huolellisesti faktoihin
  • täsmällisyys, analyyttisyys ja loogisuus ovat hänelle kaikki kaikessa
  • on äärimmäisen utelias ja yrittää aina etsiä punaista lankaa loputtomasta tiedon paljoudesta
  • kyky työskennellä itsenäisesti
  • tarvitsee hyvin vähän ohjausta
  • vaikuttaa ujolta kaikkien muiden paitsi lähimpien ystäviensä seurassa
  • saattaa ilmaista kiintymystään sanattomasti ja arvostaa muiden seuraa varsin abstraktilla tasolla
  • on mieluiten rauhassa ja saattaa kehittää nerokkaita keinoja pysyäkseen näkymättömänä, erityisesti silloin, kun häntä kutsutaan osallistumaan seuraelämään tai joukkotapahtumiin
  • organisoi mieluummin käsitteitä ja ideoita kuin ihmisiä
  • saattaa vaikuttaa epäseuralliselta (No shit Sherlock!)
  • on usein mieluummin ilman jotakin, kuin pyytää sitä muilta
  • on taipumus tehdä tulevaisuuden kannalta hyviä päätöksiä vasta perinpohjaisen harkinnan jälkeen
  • ei välttämättä sopeudu hyvin äkkinäisiin muutoksiin
  • tarkistaa kaiken vähän väliä kahteen kertaan
Ja sitten ohjeita, miten minun kanssa vuorovaikutetaan tehokkaasti:
  • käytä taulukoita ja käyriä tai muita täsmällisiä visuaalisia apuvälineitä saadaksesi viestisi perille (Väännä rautalangasta)
  • ilmoita hänelle ennakolta ja anna hänelle aikaa valmistautua
  • älä imartele häntä vaikuttamismielessä
  • älä poikkea hänen luonaan kutsumatta
  • älä ole epäjohdonmukainen tai hämärä (Vähän nyt niitä valoja päälle...)
  • älä ole liian hyväntuulinen tai pinnallinen (Nyt se suu mutruun! :D)
  • älä tunteile asioilla (No voi kyynel...)
  • älä mene tapaamaan häntä ilman riittäviä asia- ja numerotietoja (Nyt ne faktat kuntoon jumankauta!)
Lopuksi minulle oli vinkkejä, mistä saattaisin hyötyä:
  • käyttäisi enemmän aikaa ulkoiluun ja kuntoiluun (No daa... Mitäs tässä on viimeisin vuosi tehty? Juostu ulkona.)
  • harjoittelisi keskustelun, ja erityisesti kevyen rupattelun, aloittamista vieraiden ihmisten kanssa
  • häntä rohkaistaisiin olemaan ottamatta itseään turhan vakavasti (Tämä nyt ei naurata yhtään.)
No, tässäpä sitä tuli tekstiä taas jonkin verran ja luultavasti lisää aiheesta ei tule ihan vähään aikaan, sen verran veti takkia tyhjäksi. Toivottavasti tämä itsensäpaljastelusarja avasi lukijoille minusta jotakin.


4 kommenttia:

Noomi kirjoitti...

No niin, nythän täältä alkoi jo irrota vähän oikeaakin asiaa:)

Sinällään mikään noista ei yllättänyt. Mitä nyt ehkä vähän se, että tykkäät kuljeskella autioilla rannoilla. Ja tuossakaan ei yllätä mikään muu, kuin se, että tykkäät rannasta.

Tuo testihän oli oikeasti erittäin hyvä ja informatiivinen. Arvaan, että tuskinpa suostut kertomaan testin nimeä, mutta olisin erittäin kiitollinen jos suostuisit:) Tuleeko esim. MBTI:stä tuollaisia tuloksia ulos?

T:toinen enemmän asia- kuin ihmis-ihminen. Ja samoin myös erittäin vähän ohjausta tarvitseva, ja joka mieluummin ohjailee abstrakteja käsitteitä/asioita kuin ihmisiä.

Urpo Turpo kirjoitti...

Jos nyt mikään asia ei lopulta yllättänyt, niin eikös se tarkoita sitä, että minun persoona on hyvin tiedossa ja olen kirjoittanut ummet ja lammet ihan turhaan...?

Ei tuo ollut mikään MBTI-testi mutta hyvin samantyyppinen kuitenkin. Melkeinpä nuo samat ihmistyypit näyttivät löytyvän tästä minun tekemästä testistä kuin tuosta MBTIstä.

Noomi kirjoitti...

En osannut ilmaista kyllin selkeästi itseäni:)

"Jos nyt mikään asia ei lopulta yllättänyt, niin eikös se tarkoita sitä, että minun persoona on hyvin tiedossa ja olen kirjoittanut ummet ja lammet ihan turhaan...?"

En tarkoittanut sitä, enemmänkin sitä, että kaikki mitä kerroit sopii tuohon saamaasi profiiliin. En silti olisi lähtenyt arvailemaan tuollaisia asioita sinusta, ilman, että olisit kertonut. Mutta sitten kun kerroit ne asiat, niin ne jotenkin hyvin sopivat kaikkeen siihen (vähään), mitä olet itsestäsi blogissasi valottanut. Eli siis sopii kokonaiskuvaan.

Joten minusta siis oli oikeasti mielenkiintoista kuulla preferenssejäsi. Sinällään siis ei yllätä, että olet esimerkiksi enemmän luontoihminen kuin ihmisvilinässä viihtyvä urbaani hipsteri:)

Tuo saamasi testi kiinnostaa sen takia, että se tuntuu menevän yllättävänkin detalji-tasolle. (Kuten älä poikkea tällaisen henkilön luokse kylään kutsumatta).

Urpo Turpo kirjoitti...

Niinno, johdonmukaista jatkoa aikaisempiin kirjoituksiin.

Ehkä kun miettii tarkemmin mihin tuo testi on suunnattu, niin ymmärtää paremmin noita yksityiskohtaisia asioita. Noiden tuloksien avulla voi hahmottaa ihmisen toimintaa työmaailmassa ja tavallaan sitä kautta yritys voi sitten yrittää parantaa työntekijöidensä keskinäistä kommunikointia. Ja tietysti näkeehän siitä miten hyvän ryhmän voi saada aikaiseksi eri tyyppisillä persoonilla. (Niin ja inhoan niitä kotiin tuppaavia kutsumattomia vieraita)