Uutta lihaa

VAROITUS! SEURAAVA KIRJOITUS SISÄLTÄÄ HYVIN EPÄKORREKTIA TEKSTIÄ. JOS VEDÄT HERNEEN NENÄÄSI, SYYTÄ ITSEÄSI.

Työpaikalle on tullut tässä kuussa muutamia uusia työntekijöitä. Varsinaisesti he eivät tulleet töihin tuohon toimipisteeseen missä minä olen, vaan ovat lähinnä siellä tutustumassa yrityksen toimintatapoihin ja henkilöihin ja lähtevät sisäänajon jälkeen toiseen toimipisteeseen. Kaksi näistä henkilöistä oli naisia ja toisella on vielä sama koulutustausta mitä minulla. Melkeinpä voisi siis puhua yksisarvisesta, sillä olen nähnyt tällä kyseisellä alalla yhden naisen koulussa ja toisen edellisessä työpaikassa.

Sanottakoon toista henkilöä vaikka salikyykkäperseeksi. Tällä tapauksella hiusmuoti tuntui olevan joltain 80-luvulta (sellainen pitkä takatukka, lyhyet päältä/edestä) ja housuina oli sellaiset, en tiedä oliko ne nyt ihan salipöksyt mutta kuitenkin vähän sen tapaiset löysät löppöset. Perse oli sitten sen mallinen, että sitä kyykkyä oli luultavasti tehty vähän enemmänkin. Toinen tapaus, olkoot nimeltään nyt vaikka se yksisarvinen, on sellainen nykyajan nuori nainen (tai paremminkin fitness-horo): Kulkee joka paikkaan juomapullo kädessään vettä litkien ja jalassaan tämä pitää niin tyköistuvia farkkuja, että perseen mallista ja muodosta ei tarvitse jättää mitään arvailujen/mielikuvien varaan. Näin miehenä minulle tuo on hieman ristiriitainen tapaus. Kropaltaan ihan suht ok, mutta naama on sellainen, että sivusta katsottuna se on vielä siedettävä mutta jos panohommiin pitäisi ryhtyä, niin luultavasti pitäisi paperipussi vetää tälle päähän.

Onneksi en ole joutunut olemaan tekemisissä näiden uusien tyyppien kanssa, sillä luultavasti minulla olisi mennyt aika äkkiä hermot varsinkin näiden naisten kohdalla. Koska tuolla työpaikalla tilat on suurimmaksi osaksi (perseestä olevaa) avokonttoria, niin luonnollisesti kaikki keskustelut ja hälinä kuuluu minun korviin. Salikyykkäperseellä tuntui puhetta tulevan koko aika ja tällä oli sellaisia tiettyjä sanontoja. Esimerkiksi kun hän meni kysymään neuvoja yhdeltä henkilöltä, niin hän aloitti keskustelun JOKA IKINEN KERTA tietyllä lauseella. Tuota kun kuuntelet tarpeeksi monta kertaa, niin pikkuhiljaa sieltä sermien takaa tekisi mieli huutaa, että "perkele ainako sitä tuota samaa paskaa pitää ratkuttaa!".

No entäs tämä yksisarvinen sitten? Jatkuvaa kikatusta. Jos joku sanoo jotain, niin tämä yksi kikattaa kuin joku heikkopäinen. Ei se nyt mitenkään jatkuvaa käkätystä ollut mutta kuitenkin sellaista, että sitä kuunnellessa alkaa hermot mennä, kun itse ei pysty keskittymään töihinsä. Jos olisin nainen, niin nyt minua luultavasti voisi sanoa tämän kirjoituksen perusteella tiukkanutturaiseksi hiekkapilluksi, kun hermostun tuollaisesta. Mikä on muuten hiekkapillun vastine miespuoliselle? Voisiko se ehkä olla tervakyrpä? Kun mikään ei luista ja kaikki tökkii...

Kivutonta joulua

En tiedä, että miten näistä teksteistäni on vuosien varrella välittynyt huumorintajuni. Sanottakoon nyt, että tykkään sellaisesta fingerporimaisen kaksimielisestä ja tylystä huumorista. Kuten ehkä seuraavasta kuvasta voi päätellä... Minua se huvitti kovasti.


(Kuva pöllitty täältä)

Näillä sanoilla itse kullekin stressitöntä ja kivutonta joulua.

Hieno uusi laite

Kun minua kiinnostaa erilaisten asioiden, mm. sähkönkulutuksen, seuranta, niin viime viikolla satuin bongaamaan uutisvirrasta seuraavanlaisen jutun (lähde täältä):

Uusi mittari näyttää energiankulutuksen reaaliajassa - säästää sähkölaskusta 90 euroa

Smappee-energiamonitori näyttää kotitalouden sähkönkulutuksen reaaliaikaisesti ja tekee mahdolliseksi turhan sähkönkulutuksen katkaisemisen.

Energiaa menee päivittäin hukkaan. Suomalaiset kotitaloudet maksavat yli 90 euroa ylimääräistä sähkölaskua joka vuosi, koska ihmiset eivät tiedä, mihin sähköä kuluu. Yhteensä suomalaiset maksavat yli 242 miljoonaa euroa tarpeettomasti sähköyhtiöille Consumer Federationin tutkimuksen mukaan.

Tunnistamalla, missä energiaa haaskautuu, voidaan pienentää sähkölaskua keskimäärin 12 prosenttia neljän henkilön kotitaloudessa Suomessa.

Sähköä kuluu turhaan esimerkiksi, kun lamppu palaa huoneessa, jossa ei ole ketään, tai kun puhelin on päivän latauksessa.

Smappee tunnistaa kodin kaikki sähkölaitteet ja mittaa niiden energiankulutuksen. Älypuhelinsovellus neuvoo kuluttajaa, kuinka eri laitteiden energian käyttöä voi rajoittaa.

Sovellus voi myös ajastaa laitteiden sammuttamisen ja käynnistämisen tai säädellä sitä kauko-ohjatusti erityisen pistorasian avulla.

Energiamonitori asennetaan sähkötaulun mittarin virtajohtoon. Monitori on nyt saatavilla Suomessa yhtiön verkkosivuilta tai Applen myymälöistä 199 eurolla.

Olipa sinäputkessa laitteesta jonkinoloinen esittelyvideokin:



Uutisen perään oli ilmestynyt joitakin kommentteja, jotka hieman herättivät epäilyksiäni laitteen suhteen. Etsin laitevalmistajan sivut ja aikani asennusohjetta ja manuaalia selattuani aloin hieman itsekin epäillä laitteen toimintaa.

Ensinnäkin kummastusta herätti kytkentä. Laitteen mukana tulevat virtamuuntajat piti ohjeen mukaan kytkeä sähkömittarin kautta kulkevaan johtoon. En ole sähköalan asiantuntija mutta sen verran ymmärrän energian mittauksesta, että jos halutaan mitata yksittäisen laitteen ottama teho ja sitä kautta energian kulutus, niin silloin mittaus pitää kytkeä suoraan ko. laitetta syöttävään johtoon. Sähkömittarin johtoon kytketyt muuntajat siis mittaavat silloin koko asunnon/talon kulutuksen. Tosin valmistajan supporttisivuilla oli kehdattu väittää jotakin tällaista:

Do I have to install a separate meter for each device?

No, this is one of the unique features of Smappee. The current is measured at a single central location near the meter cabinet. It is not practical to install separate meters for each individual appliance, and in many cases this is not even possible (for example with lighting or cooker hobs).

Ahaa... Eli siis laiteen uniikkien ominaisuuksien ansiosta useaa mittausta ei tarvita. Selvä. Millä ihmeen logiikalla laite osaa sitten tunnistaa eri kodin sähkölaitteet? Siihenkin oli sivuilla vastaus:

How does Smappee detect the appliances in my home?

Smappee uses highly innovative software which analyses the measured current. This is how Smappee tracks which appliances are switched on and off, and when.

Eli laitteen ohjelma analysoi mitattua virtaa ja näkee siitä, että milloin laite kytketään päälle tai pois. No onpas kerrassaan nerokas laite. Ei tämä siltikään selitä sitä, että miten laite tunnistaa eri sähkölaitteet. Ei sähkövirrasta pysty mitenkään analysoimaan sitä, että mikä laite kuluttaa sähköä. Sivuilla yritetään selitellä lisää:

Can Smappee detect all my appliances?

Once connected, Smappee starts to hunt down the appliances in your home. After a couple of hours, your first appliances will be recognized. As Smappee gets to know your home better, new appliances are being detected in the next days. A limited number of appliances remain harder to detect though. For those appliances, Smappee will either need more time or won’t be able to recognize them.

Justjust... Laite siis "metsästää" ajan kanssa sähkölaitteita kodissa ja tunnistaa niitä sen perusteella. Kerrassaan nerokasta!

En tiedä miten muissa maissa sähkönkulutuslukemia saa sähköyhtiöiltä mutta ainakin Suomessa lukemat voi saada tunnin tarkkuudella, kiitos etäluettavien mittarien. Joten sinällään ainakin täällä tuollainen laite, joka "mittaa" sähkönkulutusta on aika turha vekotin. Ja jos haluaa selvittää tarkemmin jonkin yksittäisen laitteen kulutuksen, niin siihen riittää pistorasiaan tökättävä yksinkertainen mittari. Sellainen on minullakin, eikä maksanut muistaakseni paria kymppiä enempää.

Joten mittauslaite, joka arvailee kodinkoneiden sähkönkulutukset ja maksaa kaiken lisäksi sen pari sataa euroa, niin ei kiitos. Minun lopullinen tuomio laitteesta on tässä:



PS. Kysyin töissä mielipidettä laitteesta eräältä kollegalta, joka on hyvin perillä sähköasioista (sähköalan koulutus ja työskentelee niiden asioiden parissa päivittäin). Hänen vastaus oli hyvin tyhjentävä: ensin huvittuneen epäuskoinen ilme kasvoilla ja sen jälkeen paskainen nauru.

Arkijärki

Olen tässä sunnuntaipäivän aikana ihmetellyt itsekseni, että mikähän siinä on, että joiltakin ihmisiltä puuttuu sellainen arkijärki. Tai ehkä tarkemmin sanottuna kyky ajatella asioita ajassa eteenpäin. Muutamia esimerkkejä näin mainitakseni...

Esimerkki 1:

Jouduin kiinnittämään erään toisen henkilön kanssa yhteen paikkaan VÄLIAIKAISEN tuen. Toinen henkilö paukuttaa vasaralla nauloja tukeen hullun kiilto silmissä.

Toinen: "No nyt on ainakkii naulattu tukevasti kiinni eikä heilu mihinkään!"
Minä mielessäni: "Siis ei jumankauta mikä idiootti. Olisi siihen väliaikaiseen kiinnitykseen vähempikin riittänyt."

Parin viikon päästä, kun VÄLIAIKAISTA tukea ei enää tarvita ja sitä ollaan ottamassa pois.

Toinen: "No jo on perkele tiukkaan naulattu!"
Minä mielessäni: "Niin, kukahan idiootti sen mahtoikaan naulata kiinni."

Esimerkki 2:

Henkilöä on opastettu avaamaan eräs astia ensimmäisellä kerralla tietyllä tavalla, jotta seuraavilla kerroilla astiaa käytettäessä neste ei loisku yli.

Henkilö on avannut astian ensimmäisen kerran ja on ottamassa siitä nestettä nyt toisen kerran: *loiskutiloiskuti* "Oho! Sitähän tuli yli."

Esimerkki 3:

Minä käsittelen tavaroita työrukkaset käsissä. Toinen henkilö tulee viereen naureskelemaan ja irvailemaan: "Aina sinulla on nuo työjarrut käsissä. Vois ehkä hommat joutua nopeammin, jos ottasit ne pois töitä tehdessä."

Kuka osaa arvata, että keneltä lensi veret sormesta kymmenen minuutin kuluttua äskeisestä? Yhden pisteen vihje: se en ollut minä.

Välillä sitä vain tekisi yksinkertaisesti mieli ottaa edellä kuvatun kaltaisia idiootteja rinnuksista kiinni ja läpsiä avokämmenellä pitkin korvia niin paljon kuin siitä työrukkasesta lähtee. Jos sillä tavalla edes saisi joidenkin vatipäiden päähän menemään ajatusta "ajattele ensin, tee vasta sitten".

Hyvin syöneenä

Uutissyötteestä pukkasi seuraavanlaista otsikkoa:

"Joka kahdeksas maailmassa kärsii aliravitsemuksesta."

Ensimmäinen ajatus, mikä minulle tuli tuosta mieleen, oli:

*itsekkäästi* "Hyvä etten minä ole yksi niistä."

Minullako välillä mulkun luonto? Ei suinkaan...

Huolissaan, joo...

Viikolla näkyi lehdistössä olevan uutinen (esim. täällä), jonka mukaan mainostajat ovat huolissaan uusista tietosuojasäännöistä.

Mainostajien liiton mielestä vaatimus pyytää aina käyttäjien selkeä suostumus henkilökohtaisen tiedon tallentamiseen on ongelmallinen. Henkilökohtainen tieto on määritelty liian laajasti.

Jo on aikakin, että tulee sääntöjä tuohonkin asiaan. Nykymenossa minua ainakin on nyppinyt se, että jos on tarvinnut antaa yhteystietojaan esim. jollekin yritykselle, niin koskaan ei ole voinut olla täysin varma siitä, mihin ne omat tiedot lopulta päätyy. Monesti on käynyt niin, että esim. puhelinnnumero on annettu jollekin kolmannelle osapuolelle ja kohta kaikki saatanan puhelinmyyntifirmat ovat alkaneet soitella. Mikään ei nosta v-käyrää yhtä tehokkaasti kuin puhelinsoitto, jossa "langan" päässä joku tuttavallisesti käyttäytyvä ärsyttävä kloppi yrittää reteästi kaupata jotakin paskaa, jolla en tee yhtään mitään. Minun puolesta saisi tulla sellaiset säännöt voimaan, että kaikilta henkilökohtaisia tietoja käyttäviltä mainostajilta loppuisivat työt kuin seinään.

Lärvikirjakommentointia

Eilen satuin lärvikirjassa huomaamaan yhden sähköpostitutun seinälleen kirjoittaman kommentin. Mieleeni tuli heti yksi juttu, jolla olisin voinut kommentoida tuota seinäkirjoitusta. Kommenttini olisi kyllä ollut erittäin tyly ja loukkaava, luultavasti joku herkempi nainen olisi pillahtanut siitä itkuun. Jätin sitten kirjoittamatta sen, mieli olisi kyllä kovasti tehnyt... Noin pari viikkoa sitten tylytin jo kerran kyseisen henkilön aikaisempaa seinäkirjoitusta. Tämä kommentti ei ollut aivan niin tyly kuin tuo edellä mainittu olisi ollut, mutta se kuitenkin poistettiin seinältä viikon siellä olon jälkeen.