Tilinpäätöksen tarkastelua

Palaan vielä toissakertaiseen kirjoitukseen tilinpäätöksestä, koska en jaksanut kirjoittaa kaikkea yhteen putkeen ja kirjoituksen kommenttiosioonkin tuli muutamia kommentteja. Joten tässäpä vielä joitakin pohdintoja ja huomioita viime vuotisesta kirjanpidosta sekä muuta aiheeseen liittyvää.

Ohessa vielä pätkä aikaisemmin linkitetystä Taloussanomien jutusta:
...
Budjetin kartoitus auttaa, tahtoi sitten säästää tai saada horjahtelevan taloutensa hallintaan. Taulukointi kertoo, mistä voi tinkiä. Moni yllättyy – vaikkapa siitä, paljonko kahvitteluun voi palaa kuussa rahaa.

– Se ei ole välttämättä kivaa, etenkään jos ei ole rahaa millä mällätä, sanoo lakimies Minna Backman-Grönqvist Helsingin kaupungin talous- ja velkaneuvontayksiköstä.

Silti kannattaa pinnistellä, vaikka vain kuukauden ajan, neuvoo Danske Bankin ekonomisti Juhana Brotherus. Jo tammikuun tarkkailu antaa hyvän pohjan taloudenpidon suunnitteluun.
...

Minua ei nyt varsinaisesti mikään yllättänyt tuossa omassa kirjanpidossa. Sen aavistelin, että yleiseen elämiseen ja asumiseen menee suurin osa rahoista. Ehkä olisin voinut luulla, että joihinkin osa-alueisiin olisi mennyt enemmänkin rahaa mutta nyt kävin näin. Mistä voisin sitten säästää, niin se on hankalampi homma. Melkein kaikki menot koostuvat enemmän tai vähemmän "pakollisista" asioista, niin juustohöylälle on vaikea keksiä sopivaa kohdetta. Ehkä asumismenoihin voisi jotenkin vaikuttaa, jos muuttaisi korvessa olevaan pikkuruiseen tönöön, jossa ei olisi sähköjä. Luultavasti ylläpitokustannukset eivät silloin olisi kovin suuret, mikäli ei tarvitsisi tehdä suurempia remontteja tai korjauksia. Saattaisihan se oleskelu vain olla hieman ankeaa ilman sähköjä. Toisaalta jos virittelisi tarpeeksi aurinkopaneeleita, niin yhden hengen nuukailulla saattaisikin tulla toimeen ja tällöin ei välttämättä tarvitsisi olla sähköyhtiöiden maksumiehenä. Olisiko se sitten arvoista, tiedä häntä. Ajatus kyllä houkuttaisi...

Mitä tulee tuohon seuranta-ajan pituuteen, niin omien havaintojeni mukaan puhe yhden kuukauden mittaisesta seurannasta on täyttä paskaa. Jos menojaan haluaa seurata, niin vain vuosi on riittävä pitkä aika tähän. Tässä syy:



Esimerkiksi pelkästään tammikuussa kertyi menoja yli 12 % koko vuoden määrästä, kun taas helmikuun osuus koko vuoden potista oli vain reilu 4 %. Tammikuussa minulle lankesi maksettavaksi vakutuukset ja jäsenmaksut + tähän päälle muut normaalit menot, helmikuussa menot koostuivat vain yhdestä sähkölaskusta, asumismenoista ja ruokaan menneestä rahasta. Eli pelkän yksittäisen kuukauden menojen seurannalla ei vielä juuri tule hullua hurskaammaksi, sillä menot näyttävät vaihtelevan melko paljon kuukausittain.

Yksi mielenkiintoinen tai hauska asia tuon kirjanpidon avulla myös paljastui. Koska tiedossa oli koko vuoden tulot ja menot, niin lukemista paljastui se, milloin koko vuoden menot kattava summa on tienattu. Tätä voi siis soveltaa jo tulevana vuonna, tosin sillä olettamuksella, että vuoden tulos on positiivinen ja menot ja tulot pysyvät suunnilleen samoina.

Joka tapauksessa tuo kirjanpidon pitäminen oli sen verran hyödyllistä, että teen sitä jatkossakin. Minkälaisena se tulee sitten jatkumaan, niin se on tällä hetkellä vähän auki. Mielessä on pyörinyt jonkinlainen tietokanta, jonka muoto on hautunut jonkin aikaa päässä. Sillä välin kuitenkin pitää täytellä Exceliä kunnes saan jonkinlaista muuta kirjanpitosysteemiä aikaiseksi.

Sinne ja takaisin

Kävin eilen katsomassa ihan uteliaisuuttani elokuvateatterissa tämän hobbitti-elokuvan 3D-version. Tykkäsin näistä kolmesta aikaisemmasta LOTR-kuvasta, niin teki mieli sitten nähdä tämäkin tarina, joka liittyy vahvasti nuihin aikaisempiin elokuviin.

En ole aikaisemmin nähnyt mitään elokuvaa 3D-muodossa, niin olihan tuo ihan hauska uusi kokemus. Ei nyt mitään maata järisyttävää mutta toihan se omanlaisensa mausteen siihen katsomiskokemukseen. Aika paljon näytti riippuvan ruudulla olevasta kohtauksesta, miten hyvin kolmiulotteisuus tuli esille.

Niin ja itse se elokuva. Vaikka kuvan kesto oli lähemmäs kolme tuntia, niin aika ei käynyt pitkäksi ollenkaan. Tarinallisesti tuo pätkä nyt ei ihmeitä tarjonnut mutta silmäkarkkia oli tarjolla enemmän. Ja kun olen enemmän visuaalinen ihminen eli tykkään katsella kaikenlaista, niin tuossa oli kyllä katselemista. Maisemat olivat silmäkarkkia parhaimmillaan, varsinkin siinä kohtauksessa, missä örkit jahtasivat kääpiöiden kulkuetta läpi kumpuilevan maaston. Toinen mieleen jäänyt "paikka" oli vuoren sisälle oleva örkkien? luolamaailma, joka jäi mieleen ehkä yksityiskohtien paljouden takia.

Jos pitäisi valita paras hahmo tuosta elokuvasta, niin se valinta on hieman epätavallinen. Eli ei kuka vaan mikä. Valinta on my precious eli one ring to rule them all. Se oli vain jotenkin niin yksinkertaisen kiehtova, ettei sitä voinut olla katsomatta. My precious... Huvittavaa miten paljon musiikilla on merkitystä tuossa elokuvassa varsinkin tuon sormuksen kohdalla. Musiikista olisi pystynyt päättelemään hyvin sen mitä kankaalla näkyi vaikka silmät olisivat olleet kiinni. Aina tämän sormuksen ollessa kuvassa kuului se tietty sävelmä, joka oli käynyt tutuksi noista aikasemmista elokuvista.

Yksi huono puoli, ja iso sellainen, tuossa elokuvassa kyllä oli. Miten tässä oikein jaksaa odotella vuoden ennen seuraavan osan ilmestymistä?!

Tilinpäätös 2012

Netissä seikkaillessa törmäsin Taloussanomien sivuilla olleeseen juttuun. Juttu käsitteli tulojen ja menojen seurantaa ja miten se auttaa omassa taloudenpidossa. Alla hieman pätkää uutisesta:

Tässä on taloudellesi paras uudenvuodenlupaus

Unohda perinteiset treenilupaukset ja uuden vuoden karkkilakot. Talousasiantuntijat suosittelevat niiden sijaan Excel-sulkeisia ja ajan antamista talousasioille. Näiden neuvojen jälkeen tili ei ole enää miinuksella ennen palkkapäivää. Ja tiedät, mihin rahasi kuluvat.
...

Kerrankin olin edelläkävijänä tässä asiassa. Aloin nimittäin pitämään kirjaa tuloistani ja menoistani viime vuoden alussa. Mitään erityistä syytä tai tarvetta minulla ei taulukointiin ollut, päätin vain huvikseni seurata mihin rahavirrat menevät ja koska nolife, niin joutaa tekemään tämänkaltaista nysväystä. Tein ihan yksinkertaisen taulukon Exceliin, johon tulot ja menot oli eritelty ja hieman kategorisoitu. Kaikki menot ja tulot tulivat kirjattua koko vuoden ajalta, joten vuodesta sai erittäin kattavan kuvan. Tapahtumia oli kaikkinensa 150 kpl, joista menoja oli n. 130 ja tuloja n. 20 kpl. Ja koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, niin tässä aineiston pohjalta kasattu piirakkadiagrammi menoista vuoden 2012 ajalta.



Tuloksista näkyy selvästi, että rahaa kuluu eniten asumiseen, ruokaan ja kulkemiseen paikasta A paikkaan B. Kategoria asuminen sisältää asunnosta maksetut vastikkeet ja muut maksut, veden ja sähkön. Asumismenoista vastike rohmusi yli 80 %, sähkö 11 %, vesi 5 % ja loput meni sekalaisille pikkuasioille. Ruokailu sisältää kaiken ostetun ruoan ja juoman sekä ruokailut maksullisissa paikoissa. Kulkuvälineet puolestaan sisältävät kaikkea liikkumiseen ja kulkuvälineisiin liittyvää eli matkaliput, bensamaksut, polkupyörään menneet osat jne.

Huvitus-kategorian suuruutta selittää puolestaan heinäkuussa ostetut kaiuttimet. Tämä yksittäinen kustannus melkein kattaa koko tuon kategorian siivun, joitakin yksittäisiä pääsylippuja tapahtumiin ja sellaista kuului myös tuohon mukaan. Eli kaikki jeesustelijat voivat unohtaa motkotuksen siitä, että tuo raha olisi mennyt baareiluun, alkoholiin tai vastaavaan (niiden osuus menoista: 0 €).

Yllättäen myös vakuutukset ja liiton + työttömyyskassan jäsenmaksu muodostavat menoista yhteensä 14 %. Kategoria yhteydenpito pitää sisällään netistä ja puhelimesta tulevat kustannukset ja tästäkin leijonanosa on nettiliittymän kuukausimaksua. Loput on sitten murusia. Lahjoihin meni tänä vuonna ehkä normaalia enemmän, koska sukuun sattui muutamia isompia merkkipäiviä, joita ei "normaalina" vuonna ole. Kotitalous-kategoria sisältää kaikki hammasharjat, shampoot, keittiö-, siivous yms. tarvikkeet mitä nyt kotitalouden ja itsensä ylläpidossa tarvitaankaan. Harrastuksiin ja vaatteisiin meni melko vähän rahaa, karkkiinkin upposi vain alle kolmekymppiä vaikka se nollaa tuossa kuvassa näyttää.

Tuloista ei juuri kovin montaa sanaa ole sanottavana. Suurin osa niistä muodostui palkasta ja joka kuukausi tilille tupsahti suunnilleen sama summa rahaa. Muita tuloja oli alle prosentti ja ne koostuivat lähinnä koroista ja yksittäisten työmatkojen päivärahoista.

Tilinpäätös oli viime vuodelta positiivinen eli voin olla tyytyväinen itseeni. Hyvä minä!

Ai niin. Kirjanpidon mukaan hävisin sentin pyöristyksissä kaupoille yhteensä 0,07 €. Katkera tappio, AARRRGGGHHH! Tähän asiaan on kyllä syytä paneutua tulevana vuotena äärimmäisen tarkasti ja minimoida mahdolliset tappiot.

Vuosi vaihtuu

Muu väki raketteja laukoi, Urpo Turpo nukkuen vuotta vaihtoi... Näin on mennyt aiemmat vuodet ja niin menee tämäkin.

Loppuvuoden aukioloajat

Asiakaspalvelu tiedottaa: Blogin henkilökunta jää lomalle koko loppuvuodeksi ja palaa seuraavan kerran töihin ensi vuoden puolella. Blogi toivottaa sille ilmeisen harvalukuiselle lukijajoukolleen hyvää joulua ja iloista uutta vuotta!

Ketutuslenkillä

Yritin asennella päivemmällä yhtä käyttöjärjestelmää tietokoneelle. Asenteluohjelma kaatui jostain syystä aina yhteen tiettyyn kohtaan ja ei mennyt siitä eteenpäin. Yritin pariin kertaan asennusta ja koitin etsiä netistä vinkkejä mutta aivan turhaan. Tietysti tuo alkoi ketuttamaan urakalla. Eilinenkin päivä oli hieman takkuinen, niin tänään ei kovin kummoista tarvinnut, jotta ketutuskynnys ylittyi.

Laitoin sitten koneen kiinni ja ajattelin tehdä hieman lihaskuntoliikkeitä mutta paskan marjat. Niidenkin tekeminen tuntui niin jähmeältä, että lopetin liikkeet siihen paikkaan. Potutti taas vielä enemmän ja lopulta laitoin ulkoiluvaatteet päälle, lenkkarit jalkaan ja lähdin ulos juoksemaan.

Ulkona tuuli mutta siitä nyt ei ollut pahemmin haittaa, kun vaatteet piti tuulta. Tuuli oli kyllä kinostanut reiteille paikka paikoin paljonkin lunta, niin välillä sai loikkia lumidyynien yli. Muuten juoksu sujui ihan hyvin ja asunnolle palatessa kyrsimyskin oli jo laantunut pois. Näköjään ihan tehokas keino nollata juoksulenkillä tuollainen potutus pois. Siinä vain tosin saattaisi käydä sillä tavalla, että huonoimpina aikoina saisi olla koko ajan lähtemässä lenkille. Ja sekin vielä, että mitäs sitten, jos se juokseminen alkaisi ketuttaa? No, toivottavasti sitä ei tulisi kohdalle.

Perjantai-illan huumaa

Mistä tietää, että ei ole elämää? Siitä, että chattailee puoli tuntia nokkelan botin kanssa.

Onpahan nyt opetettu tuollekin tekoälylle jotakin uutta ja tulipahan samalla harjoitettua hieman englannin kirjoitustaitojaan. Täytyy myöntää, että välillä tuo botti osasi keskustella hieman ihmismäisesti. Välillä jos sille kettuili, niin se otti hieman siitä itseensä. Mutta siinä kyllä olisi huomattavan paljon kehitettävää, että tuo botti muistaisi edes jotakin aikaisemmin sanotuista asioista. Nytkin se kysyi moneen kertaan nimeä eli taitoi hieman dementia vaivata sitä.

Tuli tuon bottikeskustelun takia mieleen hieman pakostakin chattailut sähköpostituttujen kanssa silloin joskus kouluaikaan. Olihan se ihan kivaa viestitellä oikean henkilön kanssa mutta oli se myös kyllä hieman hanurista. Välillä, tai aika monestikin, tuli väärinkäsityksiä, kun ei ollut kehon kieli ja äänenpainot käytettävissä. Tiedä sitten miten nyt jaksaisin pikaviestitellä, jos ylipäätään olisi joku, jonka kanssa hakata viestejä. Luultavasti seinä tulisi vastaan aika äkkiä juuri noiden sanattomien viestien puutteen takia.

Mitähän tämä tarkoittaa? osa 2

Näin viime uona, eiku yöna, eiku yona, siis yönä taas unia. Tällä kertaa muistin sen hyvin aamulla herätessä. Uni oli "kuvanlaadultaan" jotenkin selkeä, kun siitä jäi monia yksityiskohtia mieleen. Mutta oli se myös taas niin ihmeellinen ja outo, että ihmetellä täytyy.

Unessa oli mukana lentäviä helikoptereita, pari kappaletta ainakin, joita lentelivät jotkut muut ihmiset. En ollut niiden kyydissä vaan katselin, kun ne lentelivät ympäriinsä. Ympäristö oli jossain kaupungissa tai vastaavassa, joka ei kuitenkaan ollut mikään tyypillinen suomalainen kaupunki. Näytti, että rakennuksia oli ihan vieri vieressä tiiviisti ja ne eivät olleet mitään asuinrakennuksia. Vaikuttivat enemmän halleilta, teollisuusrakennuksilta tai sellaisilta kuitenkin.

Siinä menneillään oli jonkinlainen härdelli, ihmisiä liikuskeli ympärillä ja olin jonkin laatikkokasan luona. Tässä vaiheessa unen tapahtumat alkoivat mennä todella oudoiksi. Näin, että kauempana katua pitkin minua kohti tuli joitakin ihmisiä aseet käsissään. Vierelleni ilmestyi jostain mies, joka katsoi minua ja samalla laittoi laatikkokasan päälle kiväärin. Kivääri muistutti M1 Garandia ja muistan ajatelleeni siinä kohdassa, että "kiva, kohta pääsen kuuleman sen hauskan ping-äänen, joka kuuluu, kun tyhjä patruunoiden pidike lentää kivääristä ulos". Vaikka tämä mies, joka laittoi kiväärin minun eteen, ei sanonut sanaakaan, ymmärsin tämän katseesta, että minun pitäisi ampua tällä kiväärillä näitä kohti tulevia ihmisiä. Otin aseen käteeni ja ammuin joitakin näistä tyypeistä. Ihmettelin sitä, kun vaikka osuin heihin ja nämä kaatuivat maahan, niin yhdestäkään ei vuotanut verta eikä heihin tullut edes minkäänlaista luodinreikää. Nämä vain lyyhistyivät maahan.

Tuohon kohtaan loppui sitten tuo uni. Vähän aikaa sai taas mietiskellä, että mistäs ne tämän unen tapahtumat nyt oikein kumpusivat. Kuvasivatko nuo ihmiset, joita minun piti ampua, ehkä ongelmiani tai jotakin vastaavaa, jotka minun täytyy "ampua"? Uhkaako minua joku vai asuuko ehkä minun sisällä joku pimeämpi puoli, joka haluaa päästä irti riehumaan?

Otapa näistä unista sitten selvää...

Pitkä viikonloppu

Sattui sopivasti tuokin itsenäisyyspäivä tälle vuodelle. Otin perjantain vapaaksi töistä ja viikonloppu oli sitten neljä päivää pitkä. Hieman sekaisin tahtoo vain mennä viikonpäivissä, kun tulee tällainen pitkä viikonloppu. Keskiviikkoiltana tuntui, että on perjantai ja torstaina tuntui taas lauantaille. Ja sitten kohta oli taas perjantai uudestaan. Mutta joka tapauksessa, teki hyvää olla erossa töistä ja kohtahan se on tiedossa joulu. Aion pitää tuolloin puolitoista viikkoa lomaa, joten aika leppoisissa merkeissä menee tämä joulukuu kyllä.

Tänään aamulla, kun availin työsähköpostia ja tarkistelin mitä kaikkea onkaan postilaatikkoon paukahtanut, niin tuli taas yhden postin kohdalla mieleen facepalm. Keskiviikkona kello kolmen jälkeen iltapäivällä oli tullut projektiääliöltä viesti, jossa hän juhlavasti ilmoitti, että hänen puolestaan projektiryhmä voi ottaa perjantain vapaaksi.

Ei tuosta tullut minulle mieleen muuta kuin, että miten puusilmä ja -pää ihminen voi olla. Että ihan vain noin "aikaisin" sitten ilmoitti, että vapaatakin voi pitää. Olisi se varmaan ihan kohteliasta ilmoittaa tuollainen asia jo vaikka parikin päivää aikaisemmin eikä vasta sitten, kun kello alkaa olla jo tapissa. En kyllä yhtään ihmettele, jos projekteissa aikataulut ja kaikki muukin kusee, kun eräs taulapää ei osaa ajatella edes seuraavaa päivää pitemmälle.

Mutta paskan väliäkös tuosta, minä olin häipynyt työpaikalta jo pari tuntia ennen tuon sähköpostin saapumista. En tosiaankaan jää odottelemaan kenenkään idiootin lupaa sille, milloin voin pitää vapaata.

Tyydyttävää

Ensin alkuun työmutinaa. Viikolla suihkun jälkeen lattiaa lastalla kuivaksi pyyhkiessä tuli taas huomattua eräs asia. Pitempään aikaan töissä minkään asian tekeminen ei ole tuonut sellaista tyydytystä, jota sieltä joskus sai. Silloin, kun työssä tarvittavat tiedot sai vähällä vaivalla ja asiat menivät mallikkaasti, niin mikäpäs siinä oli töitä tehdessä, sen kun antoi mennä vaan. Nyt suuri osa asioista on mennyt nysväämiseksi, tarvittavia lähtötietoja ei saa vaikka kysyisikin tai jos niitä sattuu saamaan, niin ne saattavat olla ihan mitä sattuu ja asioita tehdään uudestaan enemmän kuin kerran. Ja kun tätä perse edellä mäntyyn kiipeämistä tehdään useammassa projektissa peräkkäin, niin vähemmästäkin sitä alkaa otsaan kasvaa sellainen pitkä k-y-r-p-ä.

Mitkä asiat sitten tuovat enemmän tyydytystä tällä hetkellä? Vaikka se, että sain nyt viikonloppuna ohjelmoitua sillä ohjelmointikielellä, jota aloin opiskella tässä syksyllä, sellaisen yksinkertaisen ohjelman, joka listaa hakemistoista tiedostot. Tuolle on ollut töissä tarvetta ja nyt menneellä viikolla löysin sattumalta mukavan yksinkertaisen ja helppokäyttöisen ohjelman, jolla pystyi tekemään käyttöliittymän tähän ohjelmaan. Nyt käytössä on yksinkertainen ihan itse tehty ohjelma, joka muutamalla napin painalluksella säästää hermoja siinä, että ei tarvitse enää leikkiä komentorivien kanssa. Olisihan nuita tuon toiminnon tekeviä ohjelmia ollut netissä vapaasti latailtavissa mutta niissä ei käyttöliittymät miellyttäneet, joten tulipa väsättyä sitten sellainen itse. Ja mikä parasta, ohjelmaa voi viilata ihan omien tarpeiden mukaan ja nyt jo on mielessä muutama lisäjuttu, jotka pitäisi pultata tuohon kiinni.

Niin ja mitä tulee tuohon suihkun lattian kuivaamiseen, niin saan siitäkin paljon enemmän tyydytystä mitä varsinaisesta rahan tuovasta työstä. Vedet lähtevät lattialta pois yksinkertaisin vedoin, jonka jälkeen se kuivuu nopeasti. Yksinkertaista ja helppoa ilman minkään valtakunnan säätämistä ja moneen kertaan tekemistä.

Juttelin menneellä viikolla yhden kollegan kanssa ja siinä tuli puhetta hieman töistä ja työnhausta. Kollegakin on mietiskellyt tällä alalla olemisen mielekkyyttä ja kun kysyin häneltä millaisissa hommissa hän haluisi olla, niin hän vaihtaisi kokonaan alaa ja lähtisi aivan eri hommiin mitä nyt tekee. Muutenkin olen ollut aistivinani muista henkilöistä, että en ole ainoa, jonka mieli tekisi vaihtaa työpaikkaa. Luulenpa, että muutkin ovat kypsyneet ihan niihin samoihin asioihin kuin minäkin. Varmasti, jos tässä kaupungissa tai lähialueella olisi enemmän tämän alan työpaikkoja, niin moni olisi vaihtanut ja maisemaa. Monella vain taitaa perheet yms. asiat hankaloittaa paikkakunnalta muuttoa, minua sen sijaan täällä ei pidättele mikään muu kuin asunto, jonka senkin voi pistää myyntiin, jos/kun satun saamaan töitä haluamaltani paikkakunnalta.

Ja loppuun vielä hieman arkista höpinää. Lunta tuppasi sitten kerralla enemmän taivaalta alas. Onhan tuo nyt vähän mukavamman näköistä, kun harmaat ja ruskehtavat maisemat muuttuivat valkoiseksi. Kävin iltapäivällä juoksentelemassa lyhyehkön lenkin, kun ei oikein tiennyt miten hyvin kadut oli aurattu. Oli niitä sen verran autattu ettei tarvinnut ihan nilkkoja myöten kipitellä hangessa. Juoksin niillä samoilla kengillä, joita tulee käytettyä kesällä. Ehkä näin talviaikaan saattaisi parempi olla hieman korkeavartisemmat kengät juuri tuon lumen takia ja muutenkin saisi olla hiukan isompi kenkä, jotta toiset sukat mahtuisivat kenkään hieman väljemmin. Vaatetusta sattui kerrankin olemaan juuri oikea määrä päällä, ei ollut kylmä mutta ei tullut vielä hikikään. Yleensä päällä tahtoo olla liian paljon ja hikeä pukkaa, mutta nyt pakkanen hieman avitti lämmön säätelyä.