Etusivulla

Tänään Kauppalehden etusivulla oli jonkun ryssäkäsienheilutteluyrityksen iso mainos:




Yrittäisivät ensin laittaa edes ne yhdyssanat kuntoon ja vasta sitten miettiä sitä mainosta Suomen suurimman talouslehden etusivulla.

Black friday

Musta perjantai? Pikemminkin vittumainen kyrväntai.

Kyllä meinasi taas keittää tänään. Joka helvetin tuutista pakotettiin tuota saatanan paskaa. Lehdet, radio, netti... Itse asiassa tuo pakotus alkoi jo eilen. Tänään hyvä jos lehdessä oli yhtään sellaista sivua missä tuota vitun sanaparia ei olisi mainittu. Joskus tuo on niin sanoinkuvaamattoman raivostuttavaa, että kun mainostajat ja kaikki muutkin keksivät jonkun uuden paskan, niin sittenhän sitä paskaa levitetään joka tuutista oksennukseen asti.

Pitäkää mustat paskanne saatanan kauppiaat!

Marraskuun sekalaiset

Maanantaina, vai oliko se nyt tiistaina, oli yhdellä uutissivustolla linkki videoon. Tuon pätkän oli kai kasannut joukko ihmisiä, joiden mielestä tekoälyn kehitteleminen ei ole mikään hyvä juttu.


Videon katsomisen jälkeen tuli sellainen iljettävä "hyi saatana" -tyyppinen olo, sillä tarvittava tekniikka tuohon on jo olemassa ja tuo voisi olla hyvinkin mahdollista. Pitääkö tässä tosiaan oikeasti ryhtyä miettimään sitä vaihtoehtoa, että tekee John Connorit ja katoaa huis helvettiin verkon ja kaiken tekniikan ulottuvilta? Vieläkin puistattaa tuollaiset skenaariot...

Viikolla jouduin olemaan taas useana päivänä tien päällä, niin siinä ajellessa mietti, että mitkähän ihmeen hullut päivät siellä liikenteessä oikein oli? Moottoritiellä kun ajoi (ja ei edes ollut varsinainen ruuhka-aika), niin molemmin puolin tietä oli tie täynnä autoja ohituskaistoja myöten. Kummallista kyllä, en ole aikaisemmin nähnyt nuin hullua liikennemäärää tuolla tiellä ruuhka-aikojen ulkopuolella.



Tänään taas luin alla olevan uutista:



Kuolikohan se peura nyt ihan varmasti, ettei vain olisi jäänyt kitumaan... *sarkastinen*

LinkedInin ehdotukset

Kävin tänään katsomassa LinkedIn-tiliäni, kun se välillä spämmäilee sähköpostiin aina jotakin jonninjoutavia horinoita. Sai taas jälleen kerran ihmetellä, että minkälaisia apinoita tuotakin järjestelmää on ollut tekemässä.


No shit vitun Sherlockit! Ehkäpä tuo taito on yleinen tämän alan ihmisillä, koska tekevät sitä työkseen. Täytyypä sitten tästä ryhtyä innolla "opiskelemaan" tuotakin taitoa, ehkä ne minunkin työnsaantimahdollisuudet siitä paranisivat!

Konttorilla

Kun Ruutuun sattui tulemaan katseltavaksi Konttori-niminen sarja, niin olen katsellut sitä aina aikani kuluksi. Siinä mielessä tuo kiinnosti, kun olen katsonut sekä britti- että jenkkiversion tuosta kyseisestä sarjasta. Ei tämä suomiversio oikein samalle tasolle pääse noiden kahden muun kanssa mutta kyllä siinä silti on ne samat myötähäpeää aiheuttavat elementit.

Ei tuota voi olla myös vertaamatta omaan työpaikkaan. Työpaikan konttori on melkein samanlainen avokonttori (meillä on sentään sermit, jotka Konttorin konttorista puuttuvat) kaikkine yksityiskohtineen. Esimiehillä on isot huoneet ja työntekijät saavat olla omissa pienissä lokeroissaan. Taukohuone on samanlainen, kopiokone kettuilee silloin tällöin ja muutenkin koko konttori on yhtä harmaa ja väritön.

Ihmiset sentään eivät ole ihan kuten tuossa sarjassa. Tai jos muistelee hieman menneitä, niin edellisellä työpaikalla tämä projektiääliö muistutti välilllä käytökseltään Konttori-sarjan konttorin johtajaa. Yritti välillä olla hauska mutta minua ne jutut eivät naurattaneet ollenkaan ja pari toimiston naistakin veti välillä herneitä nenäänsä. Juuri sellainen limaisen oloinen leukaparralla varustettu liero.

Mutta sepä niistä. Tätä on mukava aina luukuttaa silloin tällöin...

Komerosta ulos

Alkuviikosta sattui silmään juttu, jonka mukaan suomalaisia turhauttaa säilytystilojen puute.



Vaikka tuon kyselyn on tehnyt säilytysjärjestelmiä tekevä yritys ja kyselyn tarkoitusperiä voi aina arvailla, niin sinällään nuo tulokset eivät ole yllättäviä. Olen napissut aiheesta näköjään aika tarkkaan vuosi sitten ja sama linja jatkui hieman, kun kävin katselemassa taloa. Sama aihe tuli myös tänään vastaan, kun katselin yhtä myynnissä olevaa taloa. Suhteellisen uusi talo mutta ei minkään valtakunnan varastotilaa. Makuuhuoneessa ja kodinhoitohuoneessa muutamia kaappeja ja siinäpä se. Välillä sitä ihmetyttää, että minkälaisia idiootteja nämä taloja rakentavat ihmiset ovat, kun eivät osaa ottaa huomioon noin yksinkertaista asiaa ja sitten pukkaa frustraatiota, kun rojua on pitkin huushollia. Ei ummarra...

Haravoimassa

Pitäisiköhän minun olla huolissaan omasta mielenterveyden tilastani?

Kun vuodenaika on nyt syksy, niin sehän tietää sitä, että puista tippuu lehdet maahan. Vietin viikonloppuna aikaa kotonakotona ja haravoin siellä lehtiä ihan vapaaehtoisesti. Joskus nuorempana lehtien haravointi oli todella tympeää ja yksi inhokkiasia syksyssä. Niin sitä minä vain mietin, että miten tämä asia on nyt näin kääntynyt päälaelleen? Onko tämä ehkä mahdollisesti oire jostain keski-ikäistymisestä? Tai sitten se on mahdollisesti sitä, että kun olen tällainen siisteydestä ja järjestyksestä pitävä ihminen, niin saan jotain tyydytystä tuosta, että piha on siistityn näköinen.

Tänään oli ihan mukava syksyinen päivä. Vaikka aamulla oli pilvistä, niin iltapäivällä paistoi aurinko ja oli aika tyyni keli. Vaikka syksy on yleensä tympeää aikaa, kun kaikki vihreys on hävinnyt, niin nyt sellaista oloa ei tullut. Ruohikko kuitenkin on vielä vihreää ja pihassa olleet lehtipuut näyttivät omalla tavallaan "tyylikkäiltä" ilman lehtiäkin. Ehkä valaistusolosuhteilla oli oma osuutensa asiaan. Jos taivas on harmaa, niin silloin kaikki muukin tuntuu yleensä hieman tympeämmältä.

Harmaata

Satuin viikolla lukaisemaan juttua talojen suosituimmista väreistä.



Kuten jutusta näkee, niin suosituin ilmoitettu väri oli harmaa, sitten tuli punainen ja ruskea. Noista väreistä en kyllä yhtään ymmärrä ensimmäistä ja kolmatta. Muutenkin harmaa on niin ankean näköinen, niin kuka sellaisella haluaisi talonsa maalata? Nähtävästi näköjään kuitenkin yllättävän moni. Ruskeaakaan en oikein ymmärrä, tosin tietysti riippuu minkä sävyinen se ruskea on. Jos se on sellainen hyvin vaalea, niin ehkä se voikin käydä. Mutta joku paskanruskea tai sellainen tumma ei oikein minun silmään istu. Minusta se ruskea kävisi enemmän sellaisiin yksityiskohtiin, esim. nurkkapieli- ja ikkunanympäryslaudoituksiin. Punaista vastaan minulla ei ole sitten mitään sanomista. Se on sellainen sopiva väri rakennuksiin. Varsinkin kesällä se näyttää hyvältä vihreän luonnon rinnalla ja talvella se on omanlaisensa valopilkkku valkeiden hankien keskellä (jos niitä hankia yleensä tulee, ilmastonmuutos nääs).

Sellaista myös pohdiskelin, että kun Espanjassa päin rähisevät sen Katalonian itsenäistymisen kansanäänestyksen kanssa ja pamppu heiluu ja kumiluodit viuhuu, niin mikäköhän olisi sellainen asia, joka saisi niin ison ihmisjoukon mellakoimaan niin kovasti, että joukko jyräisi kaiken alleen ja mellakkapoliisitkin jäisivät toiseksi.

Matkalla töihin

>Lähde aamulla töihin.
>Pimeää ja sateista.
<Taas tätä paskaa, ei jaksa.
>Kulje työmatkalla pimeän metsikön ohi.
>Metsästä kuuluu rääkäisy.
<M-m-mikä se oli?
>Metsästä kuuluu toinen rääkäisy.
>Kuumotus-level > 9000 ja iho menee kananlihalle.
>Metsästä kuuluu kolmas rääkäisy.
<Syön sinut, jos tulet tänne. t: mörkö
>Liikahda hyvin äkkiä työpaikan suuntaan.

Noh, ehkäpä se oli vain korppi, joka siellä rääkyi. Niitä on näkynyt lentelevän silloin tälloin tässä lähialueella. Mutta onhan se hauska ajatella, että metsikössä on myös sellaisia eläimiä, jotka iskisivät hampaansa sinun lihaan, jos saisivat vain siihen mahdollisuuden.

Pesin elokuun lopussa asunnon ikkunoita. Kun siinä pestessä oli ikkuna auki, niin väistämättä tuli katsottua sitä seinän paksuutta, joka oli ehkä sen 30-40 cm. Loppujen lopuksi tuo välimatka näyttää kovin pieneltä, jos ajattelee, että se erottaa sen, mitä kutsumme turvalliseksi kodiksi, siitä kaikesta hulluudesta ja sekavuudesta (+kaikilta niiltä pimeyden möröiltä), mitä siellä seinien ulkopuolella on.

Hyvää yötä ja kauniita unia.

Masentavaa matkailua

Kesälomalla tuli tehtyä muiden matkalaisten mukana lyhytkestoinen matka yhteen sukulaispaikkaan. Paikka on vuosien ajan ollut kesäisin ja juhlapyhien aikaan sellainen sukulaisten "kokoontumisajojen" paikka. Jos sattui käymään siellä kesälomien aikaan, niin melkein aina siellä oli myös muita. Vuosien saatossa, kun ihmiset ovat vanhentuneet ja pienistä serkuista on kasvanut aikuisia, niin tuonkin paikan meno muuttunut. Enää paikalla ei juurikaan käy muita, toki aina silloin tällöin joku käy, mutta aikaisempaan verrattuna meno on laimentunut huomattavasti.

Nyt kun tuolla kävi, niin paikka veti jotenkin mieltä masennukseen. Paikka on juuri sitä syrjemmässä olevaa seutua, josta väki vähenee vuosi vuodelta. Vaikka siinä muutamien kilometrien päässä on kylä ja valtatie kulkee lähistöltä, niin silti siellä oli hyvin hiljaista. Ei kuulunut edes lintujenkaan laulua kovin paljon. Nykyään varmaan variksetkin lentää tuon paikan yli eväslaukku kaulassaan. Myös siinä kylällä tuli pyörähdettyä ohimennen ja sama jatkui sielläkin. Kylän raittia pitkin köpötteli hyvin vähän ihmisiä ja nekin olivat suurimmaksi osaksi vain mummeroisia, papparaisia ja muuta vanhempaa väkeä. Lastenvaunuväki ja pienet lapset loistivat vain poissaolollaan.

Kotimatkalla auton ikkunasta maisemia katsellessa ei voinut olla ajattelematta tuon seudun kohtaloa. Ennen niin mieluisasta matkakohteesta on tullut päinvastainen paikka, jonne ei enää juuri tee mieli. Toisaalta tuokin on pitkälti selitettävissä ihmisten puutteella. Jos ympäriltä puuttuu tutut kasvot, niin silloin paikka tuntuu vieraalle ja etäiselle.

Loppuun kuva, joka ei liity aiheeseen mitenkään: